Suomalaiset historiapäivät

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomalaiset historianpäivät on Lahdessa vuosittain toistuva historianluentotapahtuma, jossa käsitellään historian aiheita eri näkökulmista. Ensimmäisen kerran päivät järjestettiin vuonna 2000. Suomalaisilla historianpäivillä on julkaistu vuodesta 2003 Vuoden historiateoksen voittaja[1].

Suomalaisilla historiapäivillä ovat luennoineet muun muassa Max Jakobson, Matti Klinge, Jussi T. Lappalainen, Harri Holkeri, Mauno Koivisto, Mart Laar, Panu Rajala, Päiviö Tommila, Martti Turtola, Seppo ZetterbergHenrik MeinanderHeikki Talvitie, Laura Kolbe, Heleena Savela, Päivi Lipponen, Markku Kuisma, Timo Soikkanen, ,Hannu SoikkanenJussi Pakkasvirta, , Hannu Juusola, Jaakko Hämeen-Anttila, Jussi Nuorteva, Kustaa H. J. Vilkunan, Seikko Eskola, Erkki Tuomioja, Pekka Visuri, Jarmo Virmavirta, Seppo Zetterberg, Jyrki Vesikansa, Laura Kolbe, Tapio Bergholm, Henrika Tandefelt[2], Seppo Hentilä, Risto Alapuro, Pertti Haapala, Martti Häikiö, Jukka Tarkka, Juhani Suomi, Lasse Lehtinen, Hannu Rautkallio, Juhana Aunesluoma, Markku Jokisipilä, Simo Heininen ja Kimmo Rentola[3][4][5][6][7].

Tapahtuma järjestettiin aluksi Asikkalassa Johan Richard Danielson-Kalmarin Suviniemi-huvilalla, vaikkakin tilaisuudet pidettiin pääasiassa Lahden keskustassa, oppimiskeskus Fellmanniassa. Vuoden 2009 historianpäivät aloitettiin Vääksyn seurakuntakeskuksessa. Vuodesta 2011 ne on järjestetty Lahden Sibeliustalossa[2].

Historiapäivien ajankohtia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järjestys Päiväys Paikka Teemat Avauspuheenvuoro
I 10-13.2.2000 Fellmannia, Lahti[8][2] Ruotsin 1812 politiikka, kotiseutuaate ja yrityshistoria[9][2] Erkki Tuomioja[2][8]
II 8.–10.2.2001 Asikkala, Fellmannia, Lahti Puunjalostusteollisuuden historia, Tanska ja Eurooppa, 1900-luku, Teollisuuden vallankumous, Ruotsin 1590-luvun perimyskiista, Lähetystyö Japanissa, Kustaa III, 1500- ja 1600-lukujen Karjala ja Viipurin korkeakulttuuri 1750-1850 [2] Päivi Lipponen[2]
III 7.–9.2.2002 Vääksy, Fellmannia, Lahti Puola ja euro, eurooppalaisuus ja identiteetti.[2] Jorma Ollila[2]
IV 6.–8.2.2003 Fellmannia, Lahti Idänkauppa, Pietarin kaupunki, Keskiaika ja Pyhä Birgitta[2][8] Pär Stenbäck[2]
V 12.–14.2.2004 Vääksy, Fellmannia, Lahti Keskiaika, Saksat ja Suomi ja Fortumin ja öljyteollisuuden historia[2][8] Mauno Koivisto[2]
VI 17.–19.2.2005 Lahden kaupunki 100 [2][8] Esko Aho[2]
VII 9.–11.2.2006 Johan Vilhelm Snellman, Porvoon maapäivät, Islam ja Eurooppa ja Arabikansojen Eduskunnan 100-vuotias historia ja Kylmän sodan kansannousut [2][8] Paavo Lipponen[2]
VIII 8.–10.2.2007 Carl von Linné, Gustaf Mauritz Armfelt, Aleksanterit ja Nikolait, 100-vuotias Paperiliitto, Koulutus, Mikael Agricola, 1700-luku, tulopolitiikka ja 1920-luku[2][8] Björn Wahlroos[2]
IX 7.–9.2.2008 Suomen sisällissota, Alkon historia, siirtolaisuus merenkulunhistoria, ulkomaankaupan historia, Mika Waltari ja vuoden 1918 tapahtuma[2][8] Jyrki Katainen[2]
X 5.–7.2. 2009 Suomen sota 1808-1809, Autonomian aika, Fazerin historia,Venäjän keisarinnat, Talvisota. [2][8] Matti Vanhanen[2]
XI 11.–13.2.2010 Ruotsin historia, pankkikriisi, Viron historia,urheilun historia, noituus ja Urho Kekkonen, Suomen sota, Bernadotte-suku [2][8] Kari Salmi[10]
XII 10.–12.2.2011 Vääksy, Sibeliustalo, Lahti Pohjoismaiden historia, Kalmarin unioni, Ruotsalaisten näkökulma vuoden 1917 tapahtumiin Suomessa,yrityshistoria, jatkosota, Beatles, Itämeren sotahistoria, Pohjoismaiden historia, mielenterveyden historia ja Itämeri. [2][8] Matti Klinge[2][8]
XIII 9.–11.2.2012 Rautatiet, Tukholman olympialaiset 1912, sotakorvaukset ja Mäntsälän kapina [8] Heikki Talvitie[2][11]
XIV 7.–9.2.2013 Sibeliustalo, Lahti ja Asikkala Täällä Pohjantähden alla, Olof Palme, Äärioikeisto Euroopassa 1930-luvulla (Weimarin Saksa, Kansallissosialismi muistin politiikkana ja Unkarin äärioikeistoliikkeet 1930-luvulla),Suomen Pankki, Idänkauppa sotasyyllisyys, oopperan historia, Romanov-suku, kylmän sodan aika Ruotsissa ja Suomessa, 1950-luku ja Suomen taloushistoria[7][8] Erkki Liikanen [7][8]
XV 7.–8.2.2014 Sibeliustalo, Lahti [6][4][5][3] Eduskunnan historia, sotahistoria, Vaaran vuodet, uskonnolliset vähemmistöt ja Suomettuminen [6] [8] Eero Heinäluoma [6][8]
XVI 6.–7.2.2015. Jean Sibelius, Siirtoväki, Venäjä, Suomen avautuminen länteen, kansanopistoliike, Afganistanin sota, Falklandin sota ja Tšekkoslovakian miehitys 1968 [4][8] Janne Virkkunen [4]
XVII 5.–6.2.2016 Mannerheim, Kekkonen, Kustaa II Aadolf, Lähi-idän sodat (Libanonin sota 1982, Persianlahden sota, Irakin sota), vakoilu, Suomalainen alkoholikulttuuri, Kolme naispolitiikkoa; Hilja Riipinen, Hertta K ja Marjatta Väänänen.[5][8] Erkki Tuomioja [5]
XVIII 10.–11.2.2017. Suomi100, Uskonpuhdistus, Suomen synty 1789-1919, Suomen teollistamisen historia, Väinö Tanner, Hyvinvointivaltion historia, [3][8] Tarja Halonen [3]
XIX 9.–10.2.2018 Vanha Suomi, Kartanot Suomessa, Suomen sisällissota, Venäjän Alaska, suomensaksalaiset, Ruotsin suurvalta, Viro 100, Viron itsenäisyys 1991[12] Jyrki Myllyvirta[12]
XX 8.–9.2.2019 Vuoden 1919 hallitusmuoto, Ensimmäisen maailmansodan perintö, Minna Canth, Ruotsalainen Suomi ja Suomen kaupungistuminen[13] Jaakko Iloniemi[13]
XXI 7.–8.2.2020 Saksan–Ranskan sota 1870-1871, Juho Kusti Paasikivi, Tarton rauha, Ruotsin 1800-luku, Naisten asema, 1900-luvun alun anarkistiliike ja 1970-luvun vasemmistoradikalismi [14] Irja Askola[14]
XXII 6.2.2021 (virtuaalitapahtuma) Inkeriläiset ja Metsäteollisuuden historia[15] Heikki Talvitie[15]
XXIII 4.-5.2.2022 (virtuaalitapahtuma) Kolonialismi, Kylmä sota, Suomettuminen, Siirtolaisuus[16] Anita Lehikoinen[16]
XXIV 3.–4.2.2023 Ukrainan historia, itäraja,Kansantalous ja Talouskriisit, Lahden historia,Sota ja väkivalta,Nälänhädät 1690- ja 1860-lukujen Suomessaa, Vuoden 1973 öljykriisi, 1990-luvun lama[17] Juha-Matti Saksa
XXV 9.-10.2.2024 Vallanpitäjien puolisot (Ebba Stenbock,Sylvi Kekkonen ja Eeva Ahtisaari) Ruotsi-Suomi, Medianhistoria, puolustustarviketeollisuuden historia, Lahden historia[18] Ilkka Niiniluoto

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Palkitut Historian Ystäväin Liitto. Arkistoitu 26.10.2014. Viitattu 15.2.2016.
  2. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa I-XII SUOMALAISET HISTORIAPÄIVÄT Suomalaiset historiapäivät 2000-2011. Lahdenmuseot. Arkistoitu 8.1.2018. Viitattu 27.12.2017.
  3. a b c d XVIII Suomalaiset historiapäivät Edelliset historiapäivät. Suomalaiset historiapäivät. Viitattu 7.1.2018.
  4. a b c d XVI Suomalaiset historiapäivät Edelliset historiapäivät. Suomalaiset historiapäivät. Viitattu 7.1.2018.
  5. a b c d XVII Suomalaiset historiapäivät Edelliset historiapäivät. Suomalaiset historiapäivät. Viitattu 7.1.2018.
  6. a b c d XV Suomalaiset historiapäivät Edelliset historiapäivät. Suomalaiset historiapäivät. Viitattu 7.1.2018.
  7. a b c XIV Suomalaiset historiapäivät Edelliset historiapäivät. Suomalaiset historiapäivät. Viitattu 7.1.2018.
  8. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t TAPAHTUMA Suomalaisten historiapäivät. Viitattu 28.11.2021.
  9. TAPAHTUMA Suomalaisten historiapäivät. Viitattu 28.11.2021.
  10. Suomalaiset historiapäivät :: TAPAHTUMA Suomalaiset historiapäivät. Viitattu 7.1.2018.
  11. Suomalaiset historiapäivät 2012 Lahden museot. Arkistoitu 8.1.2018. Viitattu 7.1.2018.
  12. a b XX Suomalaiset historiapäivät Edelliset historiapäivät. Suomalaiset historiapäivät. Viitattu 28.11.2021.
  13. a b XX Suomalaiset historiapäivät Edelliset historiapäivät. Suomalaiset historiapäivät. Viitattu 28.11.2021.
  14. a b XXI Suomalaiset historiapäivät Edelliset historiapäivät. Suomalaiset historiapäivät. Viitattu 28.11.2021.
  15. a b XXII Suomalaiset historiapäivät Edelliset historiapäivät. Suomalaiset historiapäivät. Viitattu 28.11.2021.
  16. a b XXIII Suomalaiset historiapäivät Edelliset historiapäivät. Suomalaiset historiapäivät. Viitattu 28.11.2021.
  17. XXIV SUOMALAISET HISTORIAPÄIVÄT SUOMALAISET HISTORIAPÄIVÄT. Viitattu 14.1.2023.
  18. Suomalaiset Historiapäivät - Ohjelma www.suomalaisethistoriapaivat.fi. Viitattu 20.1.2024.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]