Suomalainen internetkulttuuri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomalaisen internetkulttuurin alku on ajoitettu jo 1980-luvun puolelle. Funet mahdollisti 1980-luvun puolivälissä korkeakouluille ja tiedeyhteisölle sähköpostin ja uutisryhmien käytön. Aluksi nämä toimivat niin sanottuina batch-lähetyksinä, viestit kulkivat oman verkon ulkopuolella, mutta eivät reaaliaikaisesti.[1] Vuonna 1988 Suomen paikallisverkot yhdistettiin Ruotsin kautta Internetiin nopeudella 64kb/s.

Kotikäyttäjillä pääsyä internetiin ei ollut, sen sijaan Suomessa oli 1980- ja 1990-luvuilla aktiivinen BBS-kulttuuri, joka mahdollisti tiedostonsiirron ja keskustelun käyttäjien välillä. Aluksi keskustelu oli harvoin reaaliaikaista, vaan käyttäjä yhdisti tietokoneensa BBS:ään eli purkkiin puhelinverkkoa pitkin ja latasi keskustelupalstat kotikoneelleen. Näin syntyi säästöä puhelinlaskuissa ja usein yksilinjainen purkki ei ollut 'varattu'. Samoihin aikoihin oli käytössä muitakin tekstipohjaisia verkkopalveluita, jotka mahdollistivat esimerkiksi pankkiasioiden hoitamisen kotitietokoneella.

1990-luvun alussa Suomen UNIX-käyttäjäin yhdistys FUUG (myöhemmin EUnet) tarjosi yliopistojen ulkopuolellekin sähköpostipalveluita. Internet muuttui nykyisen oloiseksi vuonna 1993, kun graafista käyttöliittymää (World Wide Web) tukenut Mosaic-selain julkistettiin. 1990-luvun puolivälin aikoihin ennen nopeiden Internet-yhteyksien yleistymistä kotikäyttäjät pystyivät käyttämään Internetiä analogisen modeemin avulla soittamalla palveluntarjoajien maksullisiin palvelunumeroihin. Vuonna 1994 näitä SLIP-yhteyksiä tarjosivat EUnet, X-Gateway, Clinet, Tele ja MITS.[2] Vuonna 1998 Telen liittymissopimukseton "iNET OPEN" nettiyhteys on maksanut 58 penniä/minuutti.[3] Vuoden 1998 jälkeen internetyhteydet alkoivat yleistyä kotikäytössä minuuttimaksujen tilalle tulleiden kiinteiden kuukausimaksujen johdosta, ja 'netti' muuttui alan harrastajien temmellyskentästä koko kansan olohuoneeksi. Yhteyksiä tarjottiin ISDN:n, ADSL:n ja kaapelimodeemin kautta.

1980-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1981: Suomen ensimmäinen julkinen BBS, CBBS Helsinki, perustettiin.
  • 1983: Ensimmäinen Euroopan Unix-käyttäjien yhdistyksen EUnet-verkon yhteys Ruotsin (Enea Data) kautta Eurooppaan käyttäen UNIXin UUCP-protokollaa.
  • 1984: Funet yhdisti yliopistojen keskustietokoneet toisiinsa. Tekninen korkeakoulu sai EUnet-yhteyden suoraan EUnetin keskuskoneeseen Hollantiin (mcvax).
  • 1984–1988: Kaupalliset (aluksi) videotex-tekniikkaan pohjautuvat TeleSampo ja Infotel -tietoverkot aloittivat. UNIXia käyttävät kaupalliset yritykset käyttivät sähköposti- ja USENET-keskustelurymäyhteyksiä Suomen UNIX-käyttäjien yhdistyksen (FUUGin) ja EUNetin kautta käyttäen UUCP-ohjelmistoa.
  • 1985: Lähes koko Suomen tiedeyhteisö on organisaatioiden tasolla jo Funetin verkossa ja sähköpostipalveluiden piirissä.
  • 1986: FUUG rekisteröi Internetin .fi-maatunnuksen ja todennäköisesti ensimmäinen rekisteröity .fi-tunnus oli Tampereen teknillisen yliopiston (korkeakoulun) tut.fi. [4][5]. Tsaarinaikainen sähkösanomalaki korvataan uudella telelailla, ja Posti- ja Telelaitoksen monopoli päättyy.
  • 1987: Suomessa oli jo noin 30 .fi -osoitetta
  • 1988: Funet yhdisti korkeakoulujen paikallisverkot maan kattavaksi verkoksi ja Tukholman kautta Yhdysvaltoihin. Suomi sai ensimmäisen Internet-yhteytensä ulkomaille, Funetin 64 kilobitin linjan Tukholmaan, joulukuussa 1988.[6]
  • 1988: Jarkko Oikarinen kehitti IRC:n. [7]
  • 1988: Jari Tuovinen ja Tanu-Matti Tuominen perustivat Suomen ensimmäisen uusmediayhtiön Tietovalta Oy:n. Se kasvoi 90-luvun aikana yhdeksi alan suurimmista yrityksistä.[8]

1990-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1990: Neuvostoliitto kytkettiin maailmanlaajuisiin verkkoihin UUCPlla EUnetin kautta.
  • 1990: BatMUD, yksi suurimmista ja vanhimmista edelleen toimivista mudeista avattiin Teknillisen korkeakoulun koneella.[9]
  • 1990: Hyper ry. – myöhemmin fiMUG ry. eli Suomen Mac-käyttäjien yhdistys – perustettiin. Timo Railon vuonna 1991 aloittama BBS-palvelu AppleGarden toimi Mac-käyttäjien yhteisönä edelleen, tosin nykyään internet-palveluna.
  • 1991: Neuvostoliitossa epäonnistunut vallankaappausyritys. Perinteiset tietoliikenneyhteydet läsimaihin katkaistaan, mutta verkkoliikenne Helsingin EUnet-solmun kautta jatkuu. Punaisen torin tapahtumat raportoidaan reaaliaikaisesti IRCn kautta.
  • 1992: Neljä teknisen korkeakoulun opiskelijaa teki päättötyökseen maailman ensimmäisen graafisen WWW-selaimen, Erwisen, mutta projekti jäi ilman jatkokehitystä 90-luvun alun laman takia. [10]
  • 1992: Tietokoneharrastien tapahtuma Assembly järjestetään ensimmäisen kerran.[11]


1993 – WWW-aika alkaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmalla: Mosaic-selain julkaistiin

1994[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmalla: Yahoon linkkihakemisto avattiin, W3C perustettiin

  • Mikrobitti-lehden MBnet-purkki eli BBS avattiin. Se kasvoi maailman suurimmaksi BBS:ksi, mutta lakkautettiin lopulta 2002.[16]
  • Markkinointi & Mainonta-lehden kotisivut avattiin marraskuussa [2]
  • Aamulehti-yhtymä aloitti sanomalehtien julkaisemisen päivittäin suljetussa verkossa. Teknillisen Korkeakoulun verkossa julkaistu OtaOnline sisälsi Aamulehden, Kauppalehden ja Iltalehden materiaalia. OtaOnline oli Suomen ensimmäinen verkkolehti. [17]
  • EUnet lähettää WOMAD@Helsinki-maailmanmusiikkifestivaalin reaaliaikaisena videona (RealVideo) verkossa
  • Lisko – LISta KOtimaisista WWW-sivuista perustettiin. [18]
  • Helsingin Kaupunginkirjasto perusti ensimmäisenä kirjastona maailmassa oman WWW-palvelimen, Kaapelisolmun.[19]
  • Kesällä 1994 Suomen lehdistö alkoi kirjoittaa internetistä [20]
  • Folkloristien Elektroloristi -verkkolehti, nykyinen Elore, alkoi ilmestyä.[21]
  • Kaukopuheluliiketoiminta vapautettiin PTT:n (Telecom Finland) monopolista, ja tietoliikennelinkkien hinta putosi merkittävästi.

1995[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmalla: AltaVista-hakukone kehitettiin Digital Equipment Corporationin tutkimuslaboratoriossa[22]

  • Veli-Antti Savolaisen www.nettiradio.fi oli ensimmäinen striimaaja Suomessa. [23]
  • Ensimmäisenä Ylen kanavista Radiomafialle avattiin omat kotisivut, www.radiomafia.fi, Eunetin palvelimella maaliskuussa. Vanhin säilytetty Lista Top40 -sivu verkossa: Suomen Virallinen Lista Viikko/Week 30/1995 [24]
  • Huhtikuussa 1995 julkaistiin ensimmäinen yle.fi - etusivu, kuva Pasilan Isosta Pajasta.lähde?
  • 14.7.–13.8.1995 Sanomalehti Karjalainen Joensuussa julkaisi Suomen ensimmäinen PDF-muotoisen broadsheet-kokoisen seitsenpäiväinen näköissanomalehden Marjalan asutomessujen lähiverkossa. Painetun lehden kanssa identtinen sähköinen lehti ilmestyi asuntomessujen ajan joka päivä ja oli luettavissa asuntomessualueen kohteissa olevista internetyhteydellä varustetuissa mikrotietokoneista.
  • Radio Kantin WWW-sivut avattiin kesällä. Radiolähetyksen striimausta Kuopiossa kokeiltiin 1997 ja se vakiintui elokuussa 1998.lähde?
  • Iltalehti Online ja MTV3i aloittivat toimintansa internetissä.[25]
  • EUnet Finland julkaisi tilastoja internetin käytöstä Suomessa.
  • Katri Tenström Sinebrychoff avasi Friscolle verkkosivut ja verkkosivujen osoite lisättiin etiketteihin [26]
  • Miljoonasade-yhtye esiintyi elävänä internetissä Tietovalta Oy:n itsenäisyysjuhlissa Tampereella aamuyöllä 6.12.1995 tehdyssä webcast-lähetyksessä. Siinä käytettiin Tampereen Puhelinosuuskunnan TPO:n mpg-palvelinta. Katsojia oli muutama kymmenen.

1996[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • CMX esiintyi ensimmäisenä eurooppalaisena yhtyeenä livenä internetissä 30. toukokuuta 1996. Suoran lähetyksen ja uusintojen yhteenlaskettu katsojamäärä oli yli 18 000[27]
  • Radio Suomi ja RSO julkaisivat verkkosivunsa ja Radio Suomen maakuntaradioista verkkoon ehtivät ensimmäisinä Satakunnan Radio, Oulu Radio ja Radio Häme. Radio Ylen Ykkönen. (Radio Hämeen 1996 taltio archive.org:ssa)[28]
  • Suomalaisten internetkäyttäjien suosimia internetsivuja 1996 olivat Radiomafian nettisivujen lisäksi Iltalehti ja City-lehti. Radio City tuli internetiin keväällä 1996. Se tarjosi satoja kotisivuja arvioivan ja esittelevän Linkkioppaan ja Stadin tapahtumakalenterin. Vuonna 1996 avasi verkkosivunsa myös Kiss FM, jonka erikoisuutena oli nuorisovaatemallistoaan esitelleen postimyyntiketjun sähköinen kauppapaikka, radiolähetyksen kuuntelumahdollisuus real audiona ja ”Hotelli Chat”.lähde?
  • Vuonna 1996 verkkoon ehätti myös MTV3:n nuortenohjelma Jyrki. Ulkomaisista palveluista suomalaisyleisöön vetosi MTV reaaliaikaisella keskustelumahdollisuudellaan, jossa hyödynnettiin ensimmäisten joukossa avataria.lähde?
  • Talentum lanseerasi lokakuussa Duuni.netin, Suomen ensimmäisiä verkkoyhteisöjä.
  • Yleisradion uutisia alettiin julkaista verkossa. [29]
  • Yle:n ensimmäinen Vaalikone oli käytössä EU-vaaleissa 1996. [30]
  • Radio Finland aloitti radiolähetyksen striimauksen lokakuussa 1996 satelliittiaudion kautta. Palvelimet sijaitsivat Lontoossa. Lokakuussa 1996 verkossa aloittivat myös Yle teksti-tv ja Radiouutiset, jonka tasatuntiuutiset ovat Internetissä kuunneltavissa. [31]
  • Vuodenvaihteessa 1996–1997lähde? Pasilan linkkitornissa avattiin kauko-ohjattava webbikamera, Helsinki-kamera. Yle Tekniikan tiedotuslehden sivuilla on muutamia otoksia tallessa.
  • Veikkaus avasi pelisivut nettiin [20]
  • Suomalainen anonyymipalvelin anon.penet.fi lopetti toimintansa, koska se ei voinut enää taata käyttäjiensä anonymiteettiä. Taustalla oli oikeuden päätös toimittaa tietoa käyttäjästä, jota skientologit syyttivät tekijänoikeusrikkomuksesta. [20] Seurauksena suomen telelainsäädäntöä muutettiin, ja sähköposti sai saman yksityisyyden suojan kuin puhelin- ja paperipostiliikennekin.
  • Tietokone-lehti alkoi myydä internetissä lehden irtonumeroita sekä yksittäisiä artikkeleita PDF-muodossa, maksutapana ecash tai Merita Solo. [32]
  • Alex Nieminen veti TV:ssä digitaalisia ilmiöitä käsittelevää Verkossa-ohjelmaa.
  • Johan Helsingius kehitti eCash-mikromaksamisjärjestelmää. Pankkien painostuksesta palvelu ajettiin alas. eCashiä käsittelevä TKK:n seminaarityö
  • Jukka "Yucca" Korpela aloitti internetiä ja tietotekniikkaa käsittelevän ohjesivuston kirjoittamisen.

1997[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Elokuu: Ensimmäinen suuren luokan internet-yritys Interaktiivinen Satama perustettiin. Talentum tiedotti elo-syyskuussa hankkineensa merkittävän osuuden Suomen suurimmasta uusmediayrityksestä To The Point Oy:stä sekä tehneensä aiesopimuksen Suomen johtavan verkkomediayrityksen Interweb Design Oy:n ostosta. Samaan ostettavien yritysten joukkoon liittyi vielä Piipää Oy, joka on kehittänyt mm. Ihmemaan hakupalvelun sekä Ufolabs Oy. Yritys työllisti vuoden 1997 lopussa 50 henkeä ja oli (ja on yhä) alansa suurin yritys Suomessa. [33][34]
  • Termi uusmediateollisuus määrittyi Jussi Luukkosen, TAIKin ja LTT-Tutkimuksen analyyseissä
  • Radio Finland lisäsi voimakkaasti on demand-ohjelmien tarjontaa Internetissä.
  • Tekstipohjaiset TeleSampo ja Infotel -tietopalvelut olivat suosionsa huipulla ja niillä arvioitiin olevan olevan 350 000 käyttäjää, joista yli puolet oli kotitalouksista. [35]

1998[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomen ensimmäinen digiradio, Yleisradion Radio Peili aloitti lähetyksensä lokakuussa. Kanavan internetsivuilla oli lähetyksen streamin lisäksi kuunneltavissa juttuja eri aihepiireistä. [36]
  • Risto Johnsonin juontamassa A2000+ -ohjelmassa 1998 käytettiin ensimmäisen kerran laajamittaisesti hyväksi Internetin mahdollistamaa vuorovaikutusta. Sähköpostin lisäksi yleisö sai ohjelman aikana lähettää tekstiviestejä. Videopuheluitakin otettiin lähetykseen. [37]
  • Suomi24:n edeltäjät Sirkus.com ja Evreka.fi perustettiin [38]

Maailmalla: Google perustettiin.

1999 – P2P[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmalla: Napster kehittiin, vertaisverkkojen aika alkoi.

  • Sampsa Kurri perusti ylikellottajien ja tietokonetuunaajien foorumi Muropaketin. MuroBBS keskustelualueen sisältävä palvelu myytiin seuravana vuonna osaksi Sonera Plazaa.
  • Radiomafia alkoi kuulua internetissä.lähde?
  • Muusikoiden.net perustettiin.

2000-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2000[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2001[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmalla: Wikipedia perustettiin

  • Kaupalliset nettiradiot Radio Helsinkiä lukuun ottamatta hiljenivät netissä. [43]
  • EFFI perustettiin puolustamaan sananvapautta verkossa. [44]
  • Elisa ja ÄKT perustivat EmmaFM-nettimusiikkikaupan. [45]

2002[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomalainen verkkoyhteisö ii2 avattiin.
  • Suomenkielinen Wikipedia perustettiin.
  • Radio Keski-Suomi streamasi ralliradion ensimmäistä kertaa netissä. [46]
  • Ylen Radioarkiston Kansallinen äänigalleria avattiin syyskuussa [47]
  • Lokakuussa kauppakeskuksessa räjähti pommi Myyrmannissa Vantaalla. Pommin rakentanut Petri Gerdt oli internetissä toimineen, räjähteisiin erikoistuneen Kotikemia-foorumin vakiokeskustelija. Tapaus aiheuttikin keskustelua verkkoviestinnän rajoista. Kyseisen foorumin ja MuroBBS:n jäsenet selvittivät räjähdyksen taustat osin poliisia nopeammin, mikä puolestaan synnytti keskustelua verkonkäyttäjien mahdollisuuksista auttaa virkavaltaa kriisitilanteissa.
  • Blogit tulivat Suomeen. Janne Jääskeläinen määritteli blogin suomeksi. Sami Köykkä ja Riitta Santala-Köykkä perustivat Pinserin, josta kehittyy Blogilista.
  • Koulukaverit perustettiin verkkoon. Koulukaverit
  • Riot-E meni konkurssiin.

2003[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmalla: kuvafoorumien buumin aloittanut 4chan perustetaan.

  • YLE Arkki – historiaa radionauhoilta -palvelu avataan syyskuussa 2003. YLE Arkin ohjelmisto koostuu Yleisradion radio-, tv-, ja valokuva-arkistojen tuotannosta sekä myöhemmin tehdyistä dokumenteista ja ohjelmasarjoista. Arkki esittää myös televisiokatkelmia 50-, 60- ja 70-luvuilta.[48]
  • Yle tarjoaa ensimmäisinä RSS-palveluinaan mm. maakuntaradioiden uutisia.lähde?
  • Yle lopetti neljän musiikkiradiokanavan – YleX:n, YleQ:n, Radio Finlandin ja Radio Extremin – streamaamisen 31.12.2003, koska se ei päässyt esitysoikeuksien laskemisperusteista sopimukseen Gramexin kanssa[49]
  • Blogit alkoivat yleistyä.
  • Hakupalvelu Eniro.fi perustettiin.[50]

2004 – WEB 2.0[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmalla: yhteisöpalvelu Facebook avataan.

  • Laajakaistaliittymien nopea yleistyminen näkyi Suomen Internet-liikenteen kolminkertaistumisena. Vuoden 2004 aikana operaattorien välinen Internet-liikenne oli lähes kolminkertaistunut ja on edelleen kasvussa. "Suomalaisessa Internet-historiassa ei aiemmin ole koettu vastaavaa kehityskautta", kirjoittaa Suomen IP-yhdysliikennettä hoitava FICIX ry Internet-sivuillaan julkaistussa tiedotteessa. [51]
  • Harrastelijoiden musiikinjulkaisupaikka Mikseri.net ja Universal Music käynnistävät yhteistyön[52]
  • Ampparit.com-verkkosivusto avattiin.
  • HIIT julkaisi viralliset suomenkieliset Creative Commons -lisenssiehdot[53]
  • Yli 20-vuotiaat ja ennen internetin leviämistä kehitetyt TeleSampo ja Infotel-tietoverkkopalvelut suljettiin 1.10.2004[54][55]
  • Liisa's Paperdollista tuli liian kallis ylläpitää harrastuksena ja sen konseptin ympärille perustetaan Paperdoll Heaven -yritys. Yritys tunnetaan nykyään nimellä Stardoll.[56]
  • Vertaisverkkosivusto Finreactor suljettiin joulukuussa viranomaisten määräyksestä.

2005[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmalla: YouTube ja Google Maps aloittavat.

  • Suomalaisen Sulake Labsin Habbo Hotel -pelimaailma palkitaan Espanjan parhaana viihdesivustona. Kansainväliset markkinat Briteissä jo 2001 aloittanut Sulake työllistää noin 180 ihmistä ympäri maailmaa. [57]
  • YleX avaa yhteisöpalvelu X-Stagen ja peräänkuuluttaa äänibloggareita. [58]
  • Toukokuussa podcastingin Suomessa aloittaa FcLate indiepodcastillaan [59] ja syyskuussa valtamediaa edustava Yle aloittaa oman podcast-kokeilunsa [60][61]
  • Viihdelehti Stara.fi aloittaa kaupalliset podcast-lähetykset elokuussa ja julkaisee 7. lokakuuta Suomen ensimmäisen podcastin, jossa on mainoskatkot.[62] Radio NRJ[63] ja Iskelmäradio tulevat mukaan marraskuussa.
  • Uuden tekijänoikeuslain valmistelu herättää suurta huomiota verkkoyhteisöissä ja saa aikaan suurta huomiota herättäneen palautetulvan. [64]
  • Bloggaaminen alkoi valtavirtaistua. Alex Niemisen sijoitusyhtiö osti Sami Köykän harrastuksena perustaman Blogilista.fi-hakemiston. Ammattitoimittajat kuten Kari Haakana, Tero Lehto, Matti Lintulahti, Tuija Aalto ja Johanna Korhonen bloggasivat jo näkyvästi. Suomalaisten blogien määrä alkoi kasvaa räjähdysmäisesti.

2006[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmalla: Mikroblogipalvelu Twitter aloittaa toimintansa.

  • Valtamedia aloittaa bloggaamisen Yle ja Helsingin Sanomat edellä ja muut isot mediat perässä. Helsingin Sanomien päätoimittaja Reetta Meriläinen kirjoittaa aktiivisesti kommentoinnin mahdollistavaan blogiinsa.
  • Ylen arkistoja internetissä tarjoava Elävä Arkisto -palvelu avataan 1.9.2006 ja saa kansainvälistä huomiota. [65]
  • Kanavien ja ohjelmien tallennuspalvelu TVkaista nousi keskustelun aiheeksi syyskuussa, mutta suljetaan pian uudelleen mediayhtiöiden vaatimuksesta.

2007[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 23.4.2007 Habboa kehittävä Sulake Corporation Oy osti IRC-Galleriaa pyörittäneen Dynamoid Oy:n[66]
  • 9.5.2007 Viihdelehti Stara.fi aloitti kaupalliset videopodcast-lähetykset. Ensimmäiset jaksot käsittelivät Helsingin Euroviisuja.
  • Suomen Radioiden Liitto ja tekijänoikeusjärjestöt pääsivät sopuun nettiradioiden tekijänoikeuskorvauksista ja musiikkia soittavat nettiradiot avautuvat kuuden vuoden tauon jälkeen. Myös Yle aloittaa omien kanaviensa nettilähetyksen Yle Areena -palvelussaan. [67]
  • Verkkopalvelu TVkaista avattiin uudelleen
  • Google osti mobiileja läsnäolo- ja mikrobloggauspalveluita kehittäneen suomalaisen Jaikun [68]
  • Podcasting eteni kohti valtavirtaa. Toukokuussa 2007 Yle aloitti ensimmäisen ensisijaisesti podcastiksi tarkoitetun ohjelman, POP-talkin. [69] Syksyllä perinteisten radiokanavien kohdalla sisällön kierrätyksestä podcasteina on tullut kanavien perustoimintoja. Esimerkiksi Yleisradio julkaisi Yle Areena -palvelussaan merkittävän osan ohjelmistaan podcasteina ja Radio Rock oli kohdentanut lähetyksensä ohessa tapahtuvan podcastiensa mainostuksen valtavirtakuuntelijoilleen. Indiepuolen tapahtumiin kuului Hessun kahvila -podcastin siirtyminen Radio Hearin kautta myös suoriin lähetyksiin [70] ja kesällä Ville Säävuoren kehittämän suomalaisten podcastien keskuksen; podcasthakemiston aukeaminen.[71].
  • 26.11.2007 Sanoma Digital osti Blogilistan, suomalaisten blogien keskushakemiston. [72]
  • Sosiaaliset verkostosivustot, kuten MySpace ja ennen kaikkea Facebook, löivät läpi Suomessa.
  • Uusi Suomi syntyi uudelleen verkkolehtenä ja Taloussanomat lopetti tappiollisena pyörineen paperiversionsa ja keskitti toimintansa nettiin.
  • Finnchan, ensimmäinen suomenkielinen kuvafoorumi, perustettiin. Kuvalauta aloitti Finnchanin varasivustona, mutta jatkoikin itsenäisesti toimintaansa.

2008 – valvonnan vuosi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmalla: Kiinalaisten netinkäyttäjien määrä ohitti yhdysvaltalaiset

  • Ruotsin eduskunta päätti armeijan oikeudesta salakuunnella kaikkea ulkomaalaista nettiliikennettä, mukaan lukien käytännössä koko Suomen ulkomaan tietoliikenne. [73] Sonera siirsi sähköpostipalvelimensa Ruotsista Suomeen. Suomen valtio alkoi varmistaa televerkoissa riittävää suomalaista määräysvaltaa ostamalla 250 miljoonalla Elisan osakkeita ja sijoittamalla 200 miljoonaa kotimaisen kuituverkon rakentamiseen. [74]
  • Vuoden alusta Suomi aloitti internetsensuurin lapsipornon suodatuksella. Internetin ennakkosensuuri jakoi voimakkaasti sekä eduskuntaa että kansaa. Osa piti ennakkosensuuria perustuslain vastaisena ja toinen osa olisi valmis laajentamaan sitä voimakkaasti.[75][76] Alkuvuonna kohua herätti kotimaisen sivuston estäminen lapsipornona sekä loppuvuonna W3C:n ja Wikipedian sivujen joutuminen vahingossa sulkulistalle.[77][78][79]
  • Valtiovalta tehosti internetin seurantaa. Alkuvuonna viestintäministeri Suvi Linden perusti eri alojen asiantuntijoista koostuvan mediafoorumin, jonka tehtävänä oli arvioida median ja internetin roolia lasten ja nuorten arjessa ja tehdä sen mukaan toimenpide-ehdotuksia. Lisäksi koulusurmien takia ja EU:n ministerineuvoston päätöksen mukaisesti aloitetaan internetin pysyvä valvonta, sekä luotiin poliisille arveluttavien nettisivujen ilmiantopalvelu. [80][81][82][83]
  • Viranomaiset puuttuivat oikeusteitse rasistiseen nettikirjoitteluun. Tuomioita jaetaan lievemmistä sakkorangaistuksista aina Seppo Lehdon törkeistä kunnianloukkauksista saamaan 2 vuoden ja 4 kuukauden ehdottomaan vankeuteen.[84]
  • Tekijänoikeuslain Lex Karpela -lakimuutoksen testaamiseksi aloitetun oikeusjutun lopulliseksi päätökseksi jää hovioikeuden päätös, että DVD-levyjen suojausten purkutapojen julkistaminen on Suomessa kielletty.[86]
  • The Groundin ja Meteli.net:n nettimusiikkikaupat aloittivat DRM-vapaan musiikin jakelun suomessa.[87][88][89]
  • Nokian ajama mobiili-tv:n DVB-H standardi on kuolemassa ja Nelonenkin lopettaa lähetyksensä. DVB-H:n korvaajaksi Suomessa nousee IPTV, kun TVkaista ja Yle Areena alkaa tukea kännyköitä päätelaitteinaan.[90] TVKaista alkaa myös tukemaan HD lähetyksiä ja Ylekin kokeilee Muukalaisia-sarjallaan HD-tasoisten ohjelmien nettijakelua. [91][92][93]


2009[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmalla: Data.gov – Hallinnon avoin data nousi otsikoihin Barack Obaman hallinnon Open Government -direktiivin myötä [94]

2010[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmalla: Internetin käyttäjämäärä ylitti kolme miljardia.

  • Kuvalauta suljetaan ylläpidon ajauduttua riitoihin palveluntarjoajansa kanssa.

2011[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmalla: Facebook julkisti aikajanan ja muita uudistuksia, aluksi vain kehittäjien nähtäville. [95].

  • Spotify ilmoitti laajenevansa Yhdysvaltain markkinoille. [96]
  • Twitter ylittää sadan miljoonan aktiivisen käyttäjän rajan.
  • IRC-Gallerian käyttöaktiivisuus lähti roimaan laskuun.
  • Ylilauta toimi aktiivisimpana suomalaisena kuvafoorumina, joka mainittiin mediassa Anonymous Suomen yhteydessä 16 000 suomalaisen henkilötietojen vuodettua verkkoon.
  • Suomen poliisia sosiaalisessa mediassa edustanut virtuaalisen lähipoliisiryhmän ylikonstaapeli Marko Forss valittiin Vuoden poliisiksi. [97]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.tietokone.fi/artikkelit/kun_suomi_ui_verkkoon Viitattu 05.11.2013.
  2. http://www.tietokone.fi/artikkelit/kun_suomi_ui_verkkoon Viitattu 05.11.2013.
  3. Telen nettihinnasto vuodelta 1998 Viitattu 04.11.2013.
  4. fi-domain-application.txt
  5. Tietoviikko, 18.3.2010, Suomen wanhin .fi-osoite kuuluu tamperelaisille - suurella todennäköisyydellä
  6. Aamulehti, 05.11.2008, Suomen ensimmäinen internet-yhteys köpötteli 64 kilobittiä sekunnissa
  7. Funet, Internetin historia
  8. Pirjo von Hertzen: Markkinointiviestintä. Pirjo von Hertzen – Elina Melgin – Leif Åberg: Vuosisata suhdetoimintaa – Yhteisöviestinnän historia Suomessa, , s. 175. Otava 2012. ISBN 978-951-1-26547-4. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 13.8.2012.
  9. http://www.mudconnect.com/mud-bin/adv_search.cgi?Mode=MUD&mud=BatMUD Viitattu 04.11.2013.
  10. Tietokone, 4.3.2009, Läpimurto, josta harva tiesi: suomalainen graafinen web-selain
  11. http://archive.assembly.org/1992 Viitattu 05.11.2013.
  12. http://www.tietokone.fi/artikkelit/kun_suomi_ui_verkkoon Viitattu 05.11.2013.
  13. FICIX, historia
  14. http://www.isoc.fi/artikkelit/freenet.html (html) ISOC Finland. Viitattu 04.11.2013.
  15. Volker Grassmuck: "Don't Try to Control the Network Because it's Impossible Anyway", Interview with Johan Helsingius on Anonymous Remailers (html) IC Magazine 12/94. NTT Publishing. Viitattu 04.11.2013. (englanniksi)
  16. MBNet Net.nyt, 2004-12-03, Onnea, 10-vuotias MBnet!
  17. Almedia.fi,historia
  18. Lisko, Mitä Lisko on (archive.org)
  19. Kaapeli.fi,1994, Kaapelisolmu-hankkeen raportti no 1 - Johdanto
  20. a b c Tietokone-lehti, 7-8/2008, Internet vuonna 2023 / aikajana
  21. Elore, 1/2009, Pääkirjoitus (pdf)
  22. AltaVista.com Tietoja AltaVistasta
  23. Archive.org/nettiradio.fi, 1996-11-12, Few words about nettiradio.fi
  24. Radio Mafia, 2002(?), Historiikki / 5. Kultaa ja kunniaa!
  25. Almamedia.fi, historia
  26. fricsconet.fi archive.org:ssa, Kauppalehti kesäkuu 1995
  27. CMX arkisto, 1996, Verkko heilahti
  28. X-Stage, Tuija Aalto, 2005-03-13, Radion nettihistoriaa 1991 -- 1999
  29. [Yle uutisarkisto, 2008-11-13 http://yle.fi/uutiset/yleista/2008/11/80_vuotta_luotettavaa_uutisvalitysta_368456.html 80 vuotta luotettavaa uutisvälitystä]
  30. Yle uutisarkisto, 2004-05-24, Ylen EU-vaalikoneessa entistä laajemmat vertailumahdollisuudet
  31. ITViikko, 1996-10-01, Ylen radiouutiset Internetiin
  32. Internet Archive / Tietokone.fi 28.11.1996
  33. IT-viikko, 1997-10-05, Talentumin uusmediayhtiö aloitti
  34. Talentum vuosikertomus 1997, vuosikertomus 1997
  35. Mediumi, Petri Saarikoski, 2002, Television vanhat lisäarvot / 3. Minitel ja Telesampo
  36. Ylen tiedotearkisto, 1998-10-07,Suomen ensimmäinen digitaaliradio aloitti toimintansa
  37. Dumell.net, 1998, @2000+ = tv + www
  38. Suomi24, 2002, Suomi24 neljä vuotta
  39. Irc-galleria tietoa/faq/yleistä, Kuka teki IRC-Gallerian? Kuka sitä ylläpitää?
  40. Mikseri.net, Mikseri.netin esittely
  41. Nerokala.com, 16.8.2003, Kultakalan kohiseva historia (archive.org)
  42. On Air Finland -uutisarkisto, 2001-09-01, Radio Helsinki täyttää vuoden
  43. Digitoday, 2001-10-10, Nettiradiot keskeyttivät lähetyksensä
  44. Effi Ry, 2001-09-05, Electronic Frontier Finland ry:n perustamiskokous -pöytäkirja
  45. Palasokeri.com, 2001-09-22, Kotimaista musiikkia laillisesti netistä : www.emma.fm
  46. sfnet.urheilu.moottoriurheilu, 2001-07-23, Ralliradio netistä livenä!
  47. Yle tiedotearkisto, 2002-09-26, Kansallinen äänigalleria avautuu
  48. Agricolan tietosanomat, 2-2003, Ylen Arkista menneitä ääniä
  49. Yle tiedotearkisto, 2003-12-17, Ylen radiokanavien lähetys internetissä keskeytyy vuodenvaihteessa
  50. Eniro lehdistötiedote, 2003-10-29, Eniro avaa Suomessa kattavan ja ilmaisen hakupalvelun eniro.fi:n
  51. FICIX, 2004-11-25. Suomen IP liikenne ennätyskasvussa
  52. Muusikoiden.net, 2004-05-10. Mikseri.net ja Unicersal Music Oy yhteistyöhon.
  53. HIIT lehdistötiedote, 2004-05-21. Tekijänoikeuslisenssit mahdollistavat teosten vapaan jakamisen.
  54. Digitoday, 1.4.2004, Soneran TeleSampo-palvelu päättyy syyskuussa
  55. Digitoday, 27.8.2004, Internetiä edeltänyt Infotel tiensä päähän
  56. Turun Sanomat, 31.12.2008, Turkulainen Liisa piirsi paperinukeista kansainvälisen menestysyrityksen
  57. Sulake Labs press room, 2005-04-15 Habbo Hotel valittiin parhaaksi viihdesaitiksi Espanjassa
  58. Yle X-stage, Tuija_YLE, 2005-04-05 Sinustako äänibloggari?
  59. FcLate, 2005-05-31, Podcasting koelähetys
  60. Yle X-stage, 2005-08-18,YLE Radio aloittaa podcasting-kokeilun syyskuussa
  61. Tietokone, 2005-09-02, Yle aloittaa Podcasting-lähetykset
  62. Digitoday, 2005-10-08, Stara aloitti kaupalliset podcast-lähetykset
  63. Tietokone, 2005-10-19, Radio NRJ mukaan podcasting-aaltoon
  64. Tietokone-lehti, Kari Haakana, 2005-10-04 Mielenosoittajat vaativat tekijänoikeuslakia remonttiin
  65. Tietokone, 11.9.2006, Ylen arkisto veti väkeä viikonloppuna
  66. YLE, 2007-04-23, Sulake ostaa IRC-Gallerian
  67. Tietokone, 27.6.2007, Suomen nettiradiot avautuvat taas
  68. Talouselämä, 10.10.2007, Vapise Nokia, Google osti Jaikun
  69. POP-Talk, 23.05.2007, Yleisradio aloittaa Podcast-tuotannon
  70. Hessun Kahvila, 16.5.2007, HessunKahvila #64 - UnPlugged1
  71. Unessa.net/Ville Säävuori, 17.7.2007, Julki
  72. Tietokone-lehti, 26.11.2007, Sanomawsoy osti Blogilista.fi:n
  73. Digitoday, 19.6.2008, Ruotsi aloittaa tietoliikenteen laajamittaisen salakuuntelun
  74. Tietokone, 22.10.2008, Suomen it-infraa valtion haltuun
  75. Helsingin Sanomat, 7.4.2008, Internetin sensuuri jakaa eduskuntaa
  76. Tietokone, 4.11.2008, Vanhat hyväksyvät nettisensuurin – nuoret tyrmäävät
  77. Afterdawn, 22.2.2008,Kommentti: Sensuurikohu pähkinänkuoressa
  78. Tietokone, 27.9.2008, W3C:n sivut joutuivat Suomen sensuurilistalle
  79. Tietokone, 8.12.2008, Wikipedia-sensuuri paljastui Soneran viaksi
  80. Digitoday, 21.2.2008, Lindénin mediafoorumissa on naisenemmistö
  81. Tietokone, 25.6.2008, Poliisi sai oman tietoturvaryhmän
  82. Digitoday, 27.10.2008, Arveluttava nettimateriaali mietityttää ministeriä
  83. Digitoday, 6.11.2008, Internetin valvonta kiristyy: Ilmiantoja helpotetaan
  84. Helsingin Sanomat,Internet-kirjoittelu vie tamperelaismiehen vankilaan
  85. Alma Media, 30.10.2008, Tiedote: Vuodatus.net blogipalvelu osaksi Alma Mediaa
  86. Afterdawn, 23.12.2008, Korkein oikeus ei käsittele DVD-salauksen purkamista
  87. Afterdawn, 24.7.2008, Testissä DRM-vapaa The Ground -nettimusiikkikauppa
  88. Afterdawn, 24.10.2008,Meteli.net avaa DRM-vapaan musiikkikaupan loppuvuodesta
  89. Afterdawn, 31.7.2008, Uusi suomalainen musiikkikauppa avataan huomenna
  90. Ylen Kehitys kehittyy -blogi 5.6.2008, [1]
  91. Afterdawn, 22.9.2008,Digitv nyt iPhonelle
  92. Afterdawn, 5.10.2008, Yle tarjoaa "Muukalaisia 1808 - 2008" -sarjaa teräväpiirtona netissä
  93. Afterdawn, 14.5.2008,YLE tuo videomateriaalia kännyköihin
  94. http://www.whitehouse.gov/open/about/milestones
  95. Yle Uutiset 23.9.2011, http://yle.fi/uutiset/tiede_ja_tekniikka/2011/09/facebook_uudistuu_oletko_valmis_2894891.html
  96. Rumba 7.7.2011 http://www.rumba.fi/spotify-julkisti-laajennuksen-usan-markkinoille-%E2%80%93-sopimus-warnerin-kanssa-vielakin-auki-25653/
  97. STT: Nettipoliisi Fobba valittiin Vuoden Poliisiksi Helsingin Sanomat. 25.10.2011. Viitattu 11.11.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Paavo Ahonen, Funet – Suomen tie internetiin (Funetin 25v historiikki, tiedote)