Suojausluokitus

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Suojausluokat)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suojausluokitus on sähkölaitteiden turvallisuusluokitus. Luokan I laitteet ovat suojamaadoitettuja. Niissä mahdollisessa vikatilanteessa kuoreen tullut sähkövirta menee suojajohdinta pitkin maahan ja seurauksena sulakkeen tulee palaa. Luokan II laitteet ovat suojaeristettyjä. Suojaeristys tarkoittaa sitä, että laitteissa on ikään kuin kaksinkertainen kuori ja jännitteiset osat ovat kaikki sisemmän kuoren alla. Näissä laitteissa sähköiskun vaara rajoittuu vialliseen johtimeen. Toisen eristyksen pettäessä toinen suojaa käyttäjää. Turvallisimpia laitteita ovat suojausluokan III suojajännitteiset laitteet. Niissä verkkovirran jännite on muuntajalla alennettu vaarattomalle tasolle, yleensä alle 25 volttiin. Lisäksi käytössä yhä on vanhentuneen luokan 0 mukaisia laitteita, joissa on vain peruseristys.[1]

Luokka I[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suojamaadoitetulla pistotulpalla varustetut sähkölaitteet kuuluvat suojausluokkaan I. Vikatapauksessa laitteen kuori voi tulla jännitteiseksi, mutta suojamaadoitetun laitteen kosketeltavat metalliosat on kytketty suojajohtimen kautta maadoitukseen. Näin laite ei ole enää vaarallinen, sillä vikavirta kulkee suojajohdinta (nk. PE-johdinta) pitkin lähteeseen ja seurauksena on virransuojakatkaismien laukeaminen tai sulakkeen palaminen. Suojauksen toimivuuden ehtona on, että suojamaadoituspiiri on ehjä ja että vaihe- ja suojajohtimien resistanssi on niin pieni, että sulake (tai johdonsuoja) katkaisee virran kiinteissä asennuksissa 5 sekunnissa ja pistotulppaliitäntäisissä 0,4 sekunnissa. Uudemmissa asunnoissa kaikki pistorasiat ovat jo maadoitettuja, joten niihin ei voi enää edes kytkeä peruseristettyä sähkölaitetta. Suojamaadoitetun laitteen tuntee pistotulpan molemmilla puolilla syvennyksessä olevista metalliliuskoista, jotka johtavat yhdistävät laitteen kuoren suojajohtimeen. Suojamaadoitetun pistotulpan kutsumanimenä on SUKO (=SUojaKOsketinpistotulppa). Myös aluperäistä saksalaista termiä Schuko (Schutzkontakt) käytetään.

Vikavirtasuojakytkin voi toimia ainoana suojausmenetelmänä ja suojalaitteena kosketusjännitesuojauksessa. Siten vikavirtasuojakytkimellä varustetuista asennuksista ei tarvitse mitata oikosulkuvirtoja; oikosulkuvirta voidaan kuitenkin mitata L-N-piiristä.

Luokka II[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luokkaan II kuuluva suojaeristetty sähkölaite on suoraa verkkovirtaa käyttävistä turvallisin. Siinä on peruseristyksen lisäksi lisäeristys. Sen tarkoituksena on estää jännitteen pääsy kosketeltavissa oleviin osiin, jos peruseristys jostain syystä pettää. Suojaeristetyn sähkölaitteen pistotulppa on yleensä litteä europistoke, joskin myös suurempaa täysprofiilipistoketta käytetään eritysesti pölynimureissa ja hiustenkuivaimissa. Suojaeristetyn laitteen tunnistaa myös laitteessa (ja mahdollisesti myös pistotulpassa) olevasta kahdesta sisäkkäisestä neliöstä. Suojaeristetyn laitteen voi kytkeä sekä tavalliseen että suojamaadoitettuun (SUKO) pistorasiaan. On olemassa myös pistorasioita, joihin käy vain europistoke. Vioittuneen II-luokan pistotulpan voi vaihtaa I-luokan pistotulppaan. Tällöin maadoitus jätetään kytkemättä. Suomessa suojaeristettyjä pistotulppia saa vain valettuina johdon kanssa.

Luokka III[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pienoisjännitteellinen laite on aina sähköturvallinen. Pienoisjännite tarkoittaa sitä, että verkkovirran jännite on pudotettu vaarattomalle tasolle. Pienoisjännite saadaan aikaan erillisellä pienoisjännitemuuntajalla, joka voidaan liittää sekä tavalliseen että maadoitettuun pistorasiaan. Muuntajaa ei saa laittaa ahtaaseen tilaan eikä sitä saa peittää, sillä vaarana on tällöin muuntajan ylikuumeneminen ja vaurioituminen. Laitteessa pienoisjännitteen merkkinä on kaksi vaakunakehyksen sisällä toisensa leikkaavaa ympyrää. Luokan III laitteen muuntaja kuuluu joko luokkaan I tai II.

Luokka 0[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luokkaan 0 kuuluvat sähkölaitteet ovat ns. peruseristettyjä. Tämä luokka on vanhentunut, sillä siihen kuuluvia laitteita ei saa myydä, eikä siihen kuuluvia rasioita ole saanut asentaa uudisrakennuksiin vuoden 1997 jälkeen. Myynnissä kuitenkin on esimerkiksi luokan 0 jatkojohtoja. Luokan pistorasioita on paljon vanhoissa asunnoissa ja näissä voi olla luokkaan kuluvia laitteita, kuten valaisimia. Luokan 0 laitteet kytketään pistorasiaan pyöreällä maadoittamattomalla pistokkeella. Peruseristys suojaa käyttäjää laitteen jännitteisiltä osilta normaalitilanteessa. Vikatilanteessa suojaus perustuu siihen, että käyttöympäristön materiaalit ovat sähköisesti eristäviä eikä maapotentiaalia ole. Luokan 0 pistotulppa ei turvallisuussyistä mene maadoitettuun pistorasiaan, eikä tätä saa kiertää esimerkiksi muokkaamalla pistotulppaa tai vaihtamalla se. Sen sijaan maadoitettu pistotulppa sopii maadoittamattomaan rasiaan. Tällöin käytössä on vai peruseristys ja laite toimii maadoittamattomana luokan 0 laitteena. Huoneissa yleensä on vain jompaa kumpaa pistorasiatyyppiä. Jos oli tarpeen asentaa molempia samaan huoneeseen ei luokan 0 pistorasiaa saanut asentaa neljää metriä lähemmäs I-luokan pistorasiaa, jotta ei helposti voi koskettaa yhtä aikaa maadoittamatonta ja maadoitettua laitetta ja siten saada vikatilanteessa vaarallista sähköiskua. Ei myöskään ole sallittua viedä sähköä jatkojohdolla tilaan, jossa on eri suojausluokka.

Suojaerotusmuuntaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikäli on tarpeen käyttää luokan 0 laitetta tilassa, jossa on maadoitetut rasiat, voi käyttää suojaerotusmuuntajaa. Siinä toisiopiiri on galvaanisesti erotettu ensiökäämistä, eikä sitä ole maadoitettu, jolloin sähköiskua ei voi saada maan kautta. Suojaerotusmuuntaja yleensä ei tee varsinaista jännitteen muuntamista. Suojaerotusmuuntajia käytetään myös, jos pitää korjata tai tutkia laitteita niiden ollessa päällä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sähkölaitteiden suojausluokat STEK. Arkistoitu 5.4.2022. Viitattu 5.4.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]