Suojasää

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Moskovan kansainvälinen nuorisofestivaali vuonna 1957 oli yksi Neuvostoliiton suojasään merkkitapahtumista.

Suojasää (ven. о́ттепель, ottepel) on nimitys, jota käytetään Stalinin kuolemaa seuranneesta Neuvostoliiton kulttuurielämän rajoitetusta vapautumisesta. Se perustuu Ilja Ehrenburgin vuonna 1954 ilmestyneeseen samannimiseen pienoisromaaniin. Varsinaisesti suojasään katsotaan alkaneen Nikita Hruštšovin NKP:n 20. puoluekokouksessa pitämästä puheesta, jossa hän tuomitsi Stalinin ajan rikokset.[1]

Suojasään aikana kirjailijoille ja taiteilijoille sallittiin uusia aiheita ja tyylikokeiluja, jotka olivat aikaisemmin olleet kiellettyjä. Kirjallisuuden alalla merkittävin tapaus oli vuonna 1961 ilmestynyt Aleksandr Solženitsynin vankileirikokemuksista kertova Ivan Denisovitšin päivä. Uusista runoilijoista tunnetuin oli Jevgeni Jevtušenko, jonka Babi Jar kuvaa juutalaisten joukkomurhaa toisen maailmansodan aikana ja sisältää viittauksia Neuvostoliiton antisemitismiin. Uuden näyttämötaiteen uranuurtajia olivat vuonna 1956 perustettu Sovremennik-teatteri ja Juri Ljubimovin vuodesta 1964 johtama Taganka-teatteri. Mihail Kalatozovin, Grigori Tšuhrain, Andrei Tarkovskin ja muiden nuorten elokuvaohjaajien työt kuvasivat ihmisen sisäistä maailmaa. Kokonaan uuden taidemuodon muodosti trubaduurien kitararunous.[1]

Vapautumisen rajat tulivat vastaan Boris Pasternakin Nobel-palkintoa seuranneessa parjauskampanjassa vuonna 1958. Nikita Hruštšov arvosteli kovasanaisesti Moskovan Maneesihallissa loppuvuodesta 1962 näytteillä ollutta abstraktia taidetta. Todellisen ilmaisuvapauden puuttuminen johti vähitellen toisinajattelijaliikkeen ja maanalaisen kirjallisuuden syntyyn.[1]

Suojasään päättymisajankohdasta on esitetty erilaisia näkemyksiä. Sen on katsottu loppuneen Hruštšovin syrjäyttämiseen vuonna 1964, Andrei Sinjavskin ja Juli Danielin oikeudenkäyntiin 1966 tai Tšekkoslovakian miehitykseen 1968.[2] Suojasäätä seurannutta Brežnevin aikaa kutsutaan pysähtyneisyyden tai stagnaation kaudeksi.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Encyclopedia of Russian History, s. 1535. Farmington Hills: Thomson Gale, 2004. ISBN 0-02-865693-8.
  2. Encyclopedia of Russian History, s. 1536. Farmington Hills: Thomson Gale, 2004. ISBN 0-02-865693-8.
  3. Encyclopedia of Russian History, s. 170. Farmington Hills: Thomson Gale, 2004. ISBN 0-02-865693-8.