Sunniemen kartano

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sunniemen kartano (asiakirjoissa myös Sonnäs, Sonnenness, Sundnäs, Sunnenäs ja Sonnes)[1][2] on Ulvilassa Kokemäenjoen ja Harjunpään kylän välissä sijaitseva kartano.[3]

Sunniemen kartanoa koskevat ensimmäiset tunnetut merkinnät ovat vuodelta 1330, jolloin Turun tuomiokirkko omisti tilan ja antoi sen vaihdossa Jaakko Antinpojalle ”oravametsiä lukuun ottamatta”. Kartano toimi 1400-luvulla allodiaalisäterinä, jonka ensimmäiseksi omistajaksi mainitaan Filip Kaarlenpoika Odygd. Tuolloin merenranta ulottui kartanoa ympäröiville pelloille.[3] 1600-luvun alusta Sunniemen kartanoa isännöi Götrid Fincke.[2]

1700-luvun alussa Sunniemen kartanoa isännöi Kaarle Kustaanpoika Horn, joka lähti Roomaan paavin kamariherraksi ja myi kartanon vuorineuvos Antti Strömmerille. Vuonna 1763 kartanon isännäksi tuli eversti Johan Hastfer, joka omisti myös muun muassa Anolan kartanon ja Leineperin. Hänen poikansa Berndt Johan Hastfer joutui myymään kartanon vuonna 1771 rahapulassa vävylleen kreivi Robert Wilhelm de Geerille, joka myi sen vuonna 1811 Kaarle Frederik Brunoulle.[3][1][2]

1800-luvun puolenvälin vaiheilla Sunniemen kartano vaihtoi usein omistajaa, kunnes vuodesta 1877 aina 1930-luvulle saakka se oli Palinin suvun omistuksessa, 1940-luvulla Hacklinien. Vuodesta 2007 tilan on omistanut Ilkka Mattila.[3][4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Sunniemi, Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen wiki. Viitattu 23.9.2014.
  2. a b c Avellan, Niilo J.: ”Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II”, Satakunta - Kotiseutututkimuksia III, s. 106–176. Toinen painos. Satakuntalainen osakunta, 1928. Näköisversio verkossa (pdf) (viitattu 24.9.2014).
  3. a b c d Halls, Anna: ”Sunniemen kartanon unohdettu historia”, Vihreä perintö, Satakunnan historialliset puistot ja puutarhat, s. 38–41. Luontotalo Arkin julkaisuja 1, toim. Häyrynen, Maunu; Raike, Eeva; Riionheimo, Anna; Viitala, Hilkka. Pori: Satakunnan museo, 2009. ISBN 978-952-67018-2-0.
  4. Sunniemen Kartano Oy, Kauppalehti. Viitattu 23.9.2014.