Sulvan kirkko
| Sulvan kirkko | |
|---|---|
 Sulvan kirkko |
|
| Sijainti | Västersolfvägen 352, Sulva, Mustasaari |
| Seurakunta | Solfs församling ja Mustasaaren suomalainen seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1783-1786 |
| Suunnittelija | Johan Elfström |
| Materiaali | puu |
| Istumapaikkoja | 700 |
| Tyylisuunta | kustavilainen uusklassismi |
 |
|
Sulvan kirkko on Mustasaaren Sulvaan 1783-1786 rakennettu kustavilaista uusklassismia edustava puinen torniton pitkäkirkko. Kirkon suunnitteli Johan Elfström. Runkohuoneessa on keskiakselilla kaksi vastakkaista kapeaa runkohuoneen korkuista kylkiäistä, joissa on laakea satulakate. Runkohuoneen katto on päädyistä aumattu, katolla on karniisikattoinen kattoratsastaja. Ulkoseiniä jäsentävät vaakalaudoitetut pilasterit, ikkunat ovat pyörökaariset. Sisäkatteena on puinen tynnyriholvi. Kirkkoa on korjattu vuosina 1874, 1886, 1901, 1921, 1933 ja 1963, peruskorjaus tehtiin 1954. Erillinen puinen Carl Axel Setterbergin suunnittelema kellotapuli on rakennettu 1870, sen kellot ovat vuosilta 1726 ja 1858. Kirkon pinta-ala on 343 neliötä ja siellä on istumapaikkoja 700 hengelle. Kirkon 23-äänikertaiset urut on valmistanut Oy Kangasalan Urkutehdas Ab vuonna 1983. Aiemmat urut olivat 14 + 3 -äänikertaiset, jotka valmisti Gebrüder Rieger 1942. Julkisivu on Jens Zachariassenin uruista vuodelta 1875.[1]
Kirkossa on neliosainen alttarilaite, jota pidetään barokin kansanomaisen puunveiston ehkä merkittävimpänä taideteoksena Suomessa. Puunleikkaaja, rakennusmestari Måns Jonsson Granlund teki alttarilaitteen Hudiksvallin kirkkoon 1696, se ostettiin Ruotsista 1769.[2] Alttarilaitteeseen liittyvät taulut Ehtoollinen, Ristiinnaulittu ja Ylösnousemus ovat Dionysius Möuchhovenin 1696 maalaamia.[1]
Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Alttari. -
-
-
-
Kellotapuli. -
Sulvan kirkon Vapaussodan muistomerkki kesällä 2010. -
Sulvan ensimmäisen kirkon muistomerkki kesällä 2010.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Markku Haapio, Laura Luostarinen (toim.): Suomen kirkot ja kirkkotaide 2, s. 211. Etelä-Suomen Kustannus, 1980. ISBN 951-9064-28-1.
- ↑ Söderfjärdenin viljely- ja kylämaisema Museovirasto. Viitattu 5.5.2015.
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
