Sulkupallo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sulkupalloja Lontoon yllä II maailmansodan aikana.

Sulkupallo on isokokoinen vaijereilla maahan ankkuroitu kaasupallo, joita on käytetty passiiviseen ilmatorjuntaan, esteenä matalalta tehtäviä ilmahyökkäyksiä, esimerkiksi syöksypommittajia tai hävittäjäkoneita vastaan. Sulkupallojen käyttö pakotti hyökkäävät pommikoneet varomaan palloja ja niiden vaijereita sekä pudottamaan pomminsa korkeammalta. Pallojen avulla suojattiin esimerkiksi teollisuuskohteita ja satamia sekä laivoja.

Sulkupalloissa saattoi olla myös pieniä räjähteitä niihin osuvien koneiden vaurioittamiseksi. RAF:lla oli marraskuusta 1938 helmikuuhun 1945 erityinen sulkupallotoimintaa johtava osasto (RAF Balloon Command). Vuoden 1940 keskivaiheilla sillä oli käytössään 1 400 palloa, joista kolmasosa suojasi Lontoon aluetta.[1]

Muodoltaan sulkupallot olivat pikemminkin ilmalaivan kuin pallon muotoisia. Vastatoimina palloja vastaan pommikoneisiin sekä V1-ohjuksiin asennettiin vaijerinleikkureita. Pommituskorkeuden ja -tarkkuuden kasvu tekivät sulkupallot hyödyttömiksi. Jos pallojen lentokorkeutta olisi kasvatettu vastaavasti, olisi tarvittu yhä isompia palloja kannattamaan pidentyviä ankkurivaijereita.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.