Sulkukorkeapaine

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sulkukorkeapaine on laaja, noin 5–20 vuorokautta paikoillaan pysyvä korkeapaine. Se on yleensä voimakas, laaja, hidasliikkeinen ja pitkäkestoinen. Kesällä sulkukorkeapaine aiheuttaa helleaallon, ja syksyllä ja talvella pilvisyyttä ja tihkusateita, ja keväällä päivällä selkeän sään[1].

Talvella kylmyys voimistaa korkeapainetta, ja jäähdyttää ilmaa. Kesällä taas pilvettömyys luo korkeita lämpötiloja.

Sulkukorkeapaine sijaitsee polaaririntaman matalapaineiden vyöhykkeellä keskileveyksillä ja keskikorkeilla leveyksillä[2]. Sadetta tuovat matalapaineet kiertävät sulkukorkeapaineen pohjoisesta ja etelästä. Talvella se tuo pitkän kovan pakkasen, kesällä helleaallon. Suihkuvirtaus ja matalapaineet kiertävät sulkukorkeapaineen[3], joka on tyypiltään niin sanottu lämmin pisara. Lämpimässä pisarassa etelästä tullut lämmin ilma on viileämmän ilman ympäröimä. Varsinkin jos sulkokorkean eteläpuolella on laaja keskusmatala, matalat pyrkivät kiertämään sitä. Sulkukorkeapainetilanne ei yleensä pääty hiljaa hivuttautuen itsekseen vaan jokin ohitse kulkeva yläselänne nappaa sen mukaansa antaen tilaa lähestyvälle matalapaineelle[4].

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lea Saukkonen, Suomalainen sää, Minerva 2008, ISBN 978-492-202-9, sivu 129
  2. Sääoppi, Tapani Peltonen, Timo Puhakka, Otava Keuruu 1984, ISBN 951-1-05908-4, sivu 150
  3. http://www.john-daly.com/guests/jet.htm, Heat Wave in Europe: The Mystery Unveiled
  4. http://ilmasto.vuodatus.net/lue/2009/08/konvektiokatsaus-9-8-2009