Sulkukorkeapaine

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sulkukorkeapaine eli antisykloni on laaja, noin 5–20 vuorokautta paikoillaan pysyvä korkeapaine. Se on yleensä voimakas, laaja, hidasliikkeinen ja pitkäkestoinen. Kesällä sulkukorkeapaine aiheuttaa helleaallon, ja syksyllä ja alkutalvesta suurten vesistöjen läheisyydessä pilvisyyttä ja tihkusateita mantereella useimmiten kireähköjä pakkasia, ja keväällä päivällä selkeän sään[1].

Talvella kylmyys voimistaa korkeapainetta, ja jäähdyttää ilmaa. Kesällä taas pilvettömyys luo korkeita lämpötiloja.

Sulkukorkeapaine sijaitsee polaaririntaman matalapaineiden vyöhykkeellä keskileveyksillä ja keskikorkeilla leveyksillä[2]. Sadetta tuovat matalapaineet kiertävät sulkukorkeapaineen pohjoisesta ja etelästä. Talvella se tuo pitkän kovan pakkasen, kesällä helleaallon. Suihkuvirtaus ja matalapaineet kiertävät sulkukorkeapaineen[3], joka on tyypiltään niin sanottu lämmin pisara. Lämpimässä pisarassa etelästä tullut lämmin ilma on viileämmän ilman ympäröimä. Varsinkin jos sulkokorkean eteläpuolella on laaja keskusmatala, matalat pyrkivät kiertämään sitä. Sulkukorkeapainetilanne ei yleensä pääty hiljaa hivuttautuen itsekseen vaan jokin ohitse kulkeva yläselänne nappaa sen mukaansa antaen tilaa lähestyvälle matalapaineelle[4].

Vaikutus Suomen sääoloihin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikäli sulkukorkeapaine on Suomen länsipuolella atlantilla Suomeen virtaa yleensä luoteen ja pohjoisen väliltä Jäämeren kylmää arktista ilmaa mikä talvisin ja keväisin aiheuttaa kovia pakkasia kesällä kylmän ja ukkosherkän ilman ja syksyllä kirpeän kuulaita syyspäiviä

Mikäli sulkukorkeapaine on Suomen itäpuolella Venäjällä lähellä suomen rajaa Suomeen virtaa yleensä etelän ja kaakon väliltä mantereista ilmaa mikä talvisin aiheuttaa kovia pakkasia ja lumipyryjä etenkin vielä pääosin sulien vesistöjen läheisyydessä keväällä ja syksyllä puolestaan tihkusateisia päiviä vuodenajalle melko tyypillisiä lämpötiloja kesäisin kovia helteitä ja trooppisia öitä

[5]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lea Saukkonen, Suomalainen sää, Minerva 2008, ISBN 978-492-202-9, sivu 129
  2. Sääoppi, Tapani Peltonen, Timo Puhakka, Otava Keuruu 1984, ISBN 951-1-05908-4, sivu 150
  3. http://www.john-daly.com/guests/jet.htm, Heat Wave in Europe: The Mystery Unveiled
  4. http://ilmasto.vuodatus.net/lue/2009/08/konvektiokatsaus-9-8-2009
  5. http://saabriefing.com/tag/sulkukorkeapaine/