Suljettu kaiutinkotelo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suljettu kotelo on äänentoistossa käytetty kaiutinkotelon rakenne, joka on nimensä mukaisesti suljettu. Suljetussa kotelossa oleva ilma toimii jousena ja kontrolloi elementin liikettä, minkä vuoksi kotelon tulee olla täysin tiivis. Sen etuina on helppo toteutus ja tarkempi bassotoisto kuin refleksikotelolla ja verrattaen pieni koko. Haittapuolina ovat pienempi herkkyys sekä bassotoiston huono ulottuvuus ja suurempi särö.

Suljettu kotelo toimii ilmajousiperiaatteella. Elementin pyrkiessä ulospäin positiivisella virralla ilmajousi muodostaa koteloon alipaineen, joka vastustaa elementin liikettä. Negatiivisella virralla elementti pyrkii liikkumaan kotelon sisään ja taas suureneva ilmanpaine vastustaa liikettä.

Elementin takasäteily vaimenee kokonaan kotelon sisälle. Tämän vuoksi kaiuttimen vaste muuttuu tasaisesti laskevaksi.

Suljettu kotelo on helppo suunnitella, sillä muutamien kymmenien prosenttien vaihtelu tilavuudessa ei yleensä juuri vaikuta lopputulokseen.

Suljetun kotelon sisäiset paineen vaihtelut eivät ole suuria; refleksikotelo taas on aina mitoitettava tukevammaksi.

Suljettu kotelo on lineaarinen matalimmille taajuuksille asti, mutta äänen herkkyys kärsii tällöin. Suljetun kotelon transienttien toisto on erinomainen. Subwooferia suunnitellessa refleksikotelo on usein parempi ratkaisu. Suuren elementin käyttö parantaa suljetun kotelon toimintaedellytyksiä.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.