Sulfamiinihappo
| Sulfamiinihappo | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | H3NSO3 |
| Moolimassa | 97,104 |
| Ulkomuoto | Väritön kiteinen aine[1] |
| Sulamispiste | 205 °C[2][3] |
| Tiheys | 2,126 g/cm3[2] |
| Liukoisuus veteen | 14,68 g/100 ml[1] |
Sulfamiinihappo (H3NSO3) on epäorgaaninen yhdiste ja rikkihapon johdannainen. Yhdistettä käytetään puhdistusaineena ja orgaanisessa synteesissä. Sulfamiinihaposta käytetään myös nimiä amidorikkihappo, aminosulfonihappo ja sulfamidihappo.
Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sulfamiinihappo on kiinteää ainetta, joka liukenee jonkin verran veteen ja myös eräisiin orgaanisiin liuottimiin, kuten formamidiin ja metanoliin, huonommin etanoliin. Kiteisenä se esiintyy kaksois-ionimuodossa. Sulfamiinihappo on vahva happo ja protolysoituu vedessä muodostaen sulfamaatti-ioneja. Erityisesti väkevät vesiliuokset hydrolysoituvat hitaasti muodostaen ammoniumvetysulfaattia. Yhdiste sulaa 205 °C lämpötilassa ja alkaa hajota kuumennettaessa 209 °C:n lämpötilaan. Hajoamistuotteina muodostuu lämpötilasta riippuen rikkidioksidia, rikkitrioksidia, typpeä, typpiyhdisteitä ja vettä.[2][3][4]
- H3NSO3 + H2O → NH4HSO4
Emäksiset metallisuolat, kuten hydroksidit, karbonaatit ja oksidit reagoivat sulfamiinihapon kanssa muodostaen sulfamaattisuoloja, Vahvat hapettimet, kuten halogeenit voivat hapettaa yhdisteen typeksi ja rikkihapoksi. Tämä reaktio tapahtuu myös typpihapokkeen ja nitriitti-ionien kanssa. Typpihappo hapettaa sen dityppioksidiksi.[2][3][4]
- H3NSO3 + HNO2 → N2 + H2SO4 + H2O
- H3NSO3 + HNO3 → N2O + H2SO4 + H2O
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sulfamiinihappoa valmistetaan urean ja väkevän rikkihappoliuoksen tai savuavan rikkihapon eli oleumin välisellä reaktiolla. Reaktio suoritetaan 50–80 °C:n lämpötilassa ja on hyvin nopea ja voimakkaasti eksoterminen ja tämän vuoksi reaktioita on jäähdytettävä voimakkaasti. Reaktion tapahtuu kahdessa vaiheessa. Ensin muodostuu aminokarbonyylisulfamiinihappovälituote.[1][2][3][4]
- NH2CONH2 + SO3 + H2O → 2 H3NSO3 + CO2
Sulfamiinihappoa muodostuu myös hydroksyyliamiinin ja rikkihapokkeen välisellä reaktiolla.[4]
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sulfamiinihappoa käytetään muun muassa orgaanisten yhdisteiden valmistuksessa,[1] erityisesti sulfonoinneissa. Se reagoi muun muassa alkoholien kanssa muodostaen alkyyliammoniumsulfaattisuoloja. Aine kykenee sulfonoimaan myös aldehydejä. Suurin käyttö orgaanisessa synteesissä on makeutusaineiden natriumsyklamaatin ja asesulfaami K:n valmistus.[2][3][5]
Sulfamiinihappoa käytetään myös puhdistusaineena, muun muassa karbonaattisaostumien poistoon ja metallipintojen kiillottamiseen. Muita käyttökohteita ovat sellun valkaisu, nitriittien hävitys ja kvantitatiivinen analyysi, standardina happo-emästitrauksissa ja kloorin vesiliuosten stabilisoiminen.[1][2][3][4][5]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 132. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3.
- ↑ a b c d e f g Katsumasa Yoshikubo & Michio Suzuki :Sulfamic Acid and Sulfamates, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2001 Teoksen verkkoversio Viitattu 19.05.2011
- ↑ a b c d e f Adolf Metzger: Sulfamic Acid, and Tin Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2002 Teoksen verkkoversio Viitattu 19.05.2011
- ↑ a b c d e Egon Wiberg, Nils Wiberg, Arnold Frederick Holleman: Inorganic chemistry, s. 675. Academic Press, 2001. ISBN 978-0-12-352651-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 19.05.2011). (englanniksi)
- ↑ a b Henry J. Hannan: Technician's Formulation Handbook for Industrial and Household Cleaning Products, s. 37. Kyral LCC, 2007. ISBN 978-0615156019. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 19.05.2011). (englanniksi)