Sulanviirikaija
| Sulanviirikaija | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Papukaijalinnut Psittaciformes |
| Heimo: | Kaijat Psittaculidae |
| Suku: | Viirikaijat Prioniturus |
| Laji: | verticalis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Prioniturus verticalis |
|
| Katso myös | |
Sulanviirikaija (Prioniturus verticalis) on Filippiineillä elävä uhanalainen kaijalaji.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sulanviirikaija on noin 35 cm pitkä. Aikaisemmin sen katsottiin olevan vuoriviirikaijan alalaji. Kuten kaikilla viirikaijoilla, on silläkin pidentyneet keskimmäiset pyrstösulat, joiden päässä on ikään kuin lusikka tai lasta. Sen höyhenpuku on pääosin vihreä, alapuolelta vaaleamman kellanvihreä. Myös naama on vihreä, päälaki on sininen ja sen keskellä on punainen laikku. Pidentyneet pyrstösulat ovat mustat ja sinikiiltoiset. Sukupuolet ovat muuten samannäköisiä mutta naaraalta puuttuu päälaen punainen laikku. Nokka on vaalean siniharmaa ja kärjestä valkoinen, iiris tummanruskea ja jalat siniharmaat. Nuori lintu muistuttaa naarasta mutta siltä puuttuvat pyrstösulkien "lusikat".
Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sulanviirikaija elää Filippiinien lounaisosassa Jolon saaristossa, jossa sitä on tavattu kuudella saarella. Sen populaatio on kooltaan 250–1 000 yksilöä. Laji on ollut aikaisemmin yleinen, mutta on nykyisin erittäin uhanalainen. Taantumisen pääasiallisina syinä ovat lähes täydellinen metsien hävitys ja istuttaminen öljypalmulle, sekä asutuksen ja maanviljelyn suunnittelematon kasvu.
Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laji elää vain alavien maiden metsissä, myös mangrovemetsissä, mutta ei ihmisasutuksen tuntumassa.
Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pesintä tunnetaan puutteellisesti. Pesä on puun tai kannon kolossa.
Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sulanviirikaija syö ainakin hedelmiä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Forshaw, Joseph M. & Cooper, William T. 1977: Parrots of the World. - T.F.H. Publications, Inc. New Jersey. ISBN 0-87666-959-3
- World Parrot Trust (englanniksi)
- Birdbase.hokkaido (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ BirdLife International: Prioniturus verticalis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 27.4.2014. (englanniksi)