Suistamon kirkko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suistamon kirkko ennen sotia.
Suistamon kirkko vuonna 2009.

Suistamon pyhän Nikolaoksen kirkko on ortodoksinen kirkko Suistamolla luovutetussa Karjalassa. Se oli entisen Suistamon ortodoksisen seurakunnan pääkirkko.

Kirkon suunnittelu ja rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suistamon empiirityylinen kirkko rakennettiin vuosina 1839-1844 ja sen suunnitteli arkkitehti Carl Ludvig Engel. Kirkko vihittiin pyhän Nikolaoksen muistolle.

Kirkon ulkoasu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suistamon kirkko on pohja-alaltaan ristin muotoinen. Sen runko oli tehty hirrestä ja vuorattu laudoituksella. Kirkon pääsisäänkäynti on kirkon länsipäässä sijaitsevan kellotornin alaosassa. Lisäksi vuonna 1903 tehtyjen korjaustöiden yhteydessä lisättiin sisäänkäynnit myös ristivarsien päihin kirkon sivuille. Kirkon ristikeskuksessa on kahdeksankulmainen kupoli. Kirkkoa korjattiin vuosina 1903 ja 1938. Vuoden 1903 korjauksessa aiemmin tumma kirkko maalattiin vaaleaksi, kellotornin ikkunoiden muoto muutettiin pyöreistä kulmikkaiksi ja klassiset puolipylväät ristivarsista poistettiin.

Sisätilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkkosalin keskiosaa hallitsee korkea kupolin alainen tila, jota ympäröivät kahdeksan kupolia kannattavaa pylvästä. Kupolin sisäpinnassa oli kahdeksan peiliä. Kirkon itäisessä ristivarressa sijainnut ikonostaasi oli Pietarin taideakatemian diakonin Tamarinskin maalama.

Sota-aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suistamon kirkko oli ehjä, kun se talvisodan jälkeen luovutettiin Neuvostoliitolle. Sodan jälkeen venäläiset tekivät kirkosta teatterin ja alttari korvattiin näyttämölaitteilla. Jatkosodan alussa vuonna 1941 Suomi valtasi alueen takaisin. Vetäytyvät venäläiset sotilaat sytyttivät kirkon tuleen, mutta suomalaiset sotilaat ehtivät sammuttaa palon ennen kuin suuria vahinkoja ehti syntyä. Kirkko korjattiin vuoteen 1943 mennessä mutta vuonna 1944 kirkko siirtyi taas Neuvostoliitolle. Tällä kertaa venäläiset tekivät kirkosta pioneerileirin ruokalan, jonka keittiö sijoitettiin alttarin paikalle. Kirkossa toimi myös pesula. Sodan jälkeen venäläiset purkivat kellotornin.

Uudelleen kirkolliseen käyttöön[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1991 entiset suistamolaiset vuokrasivat kirkon venäläisiltä liikemiehiltä 50 vuodeksi. Vuokra suoritettiin kunnostamalla kirkko. Entiset suistamolaiset luovuttivat kirkon nykyisten asukkaiden käyttöön. Kirkkoa kunnostettiin neljä vuotta. Kellotornia ei tosin tuolloin rakennettu uudelleen. Vuonna 1994 kirkossa pidettiin kirkon 150-vuotisjuhlajumalanpalvelus.

Aiemmat kirkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suistamon kappeliseurakunta itsenäistyi 1700-luvun lopulla. Ensimmäisistä kirkoista ei ole varmoja tietoja. Suistamolla oli 1700- ja 1800-luvuilla useampia kirkkoja yhtä aikaa. Myös pyhän Nikolaoksen muistolle pyhitetty kirkko valmistui 1700-luvun puolivälissä ja tuhoutui tulipalossa 20. kesäkuuta 1871. Vuonna 1764 rakennettu Herran Kasteen kirkko purettiin 1873 ja profeetta Elian kirkko paloi 1897.

Kuvalinkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Koponen Paavo, Karjalan kirkkokummut. Tammi, Sulkava 1999. ISBN 951-31-1431-7
  • Karjalan ja Petsamon ortodoksiset kirkot ja kirkkotaide, toimittanut Kristina Thomenius ja Minna Laukkanen. Etelä-Karjalan taidemuseon julkaisuja 18:1b, Jyväskylä 1997. ISBN 951-785-018-2