Sui Wendi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sui Wendi

Sui Wendi (文帝, 541–604), myös Sui Wen Ti, alkuperäiseltä nimeltään Jang Tsien[1](楊堅) oli Kiinan Sui-dynastian perustaja, joka julistettiin keisariksi vuonna 581 ja hallitsi koko Kiinaa vuosina 589-604.[1] Hän yhdisti Kiinan uudelleen yhdeksi valta­kunnaksi sen jälkeen, kun se oli vuodesta 220, Han-dynastian kukistumisesta lähtien ollut satoja vuosia hajonneena.

Jan Tsien syntyi pohjois­kiinalaiseen mahti­perheeseen. Hänen syntyessään Pohjois-Kiinassa oli useita valtioita, joista yhtä hallitsi Pohjoinen Zhou-dynastia. Jan Tsien ryhtyi sotilas­tehtäviin jo 14-vuotiaana, ja poikkeuksellisen kyvykkyytensä vuoksi hän nousi nopeasti urallaan. Osittain hänen ansiostaan dynastia sai pian hallintaansa koko Pohjois-Kiinan.[1] Kun keisari Jing Di vuonna 578 kuoli, syntyi valtataistelu, jonka kuluessa Jan Tsien murhautti uuden keisarin sekä 59 prinssiä[2] ja tuli vuonna 580 itse uudeksi keisariksi. Vuonna 588 hän aloitti valloitus­sodan, jonka tuloksena hän seuraavana vuonna sai hallintaansa myös Etelä-Kiinan[1] sekä Annamin.[2]

Sui Wendin hallituskaudella palautettiin voimaan Han-dynastian aikainen käytäntö, jonka mukaan valtion virkamiehet valittiin tutkintojen perusteella; välillä monet virat olivat muuttuneet perinnöllisiksi. Hän määräsi myös, etteivät maakuntien kuvernöörit saaneet toimia virassa kotimaakunnassaan. Tällä pyrittiin välttämään suosikkijärjestelmän muodostumista ja myös sitä, että kuvernöörit saisivat keisarikunnassa liian mahtavan aseman.[1] Sui Wendi suosi buddhalaisuutta Kiinan pitkä­aikaisen valtion­uskonnon kungfutse­laisuuden sijasta.[2]

Valtakaudellaan Sui Wendi pani alulle myös Jangtsekiangin ja Huanghon toisiinsa yhdistävän Keisarinkanavan rakennustyöt, joka valmistuivat hänen seuraajansa aikana.[1]

Sui Wendin murhasi hänen poikansa ja seuraajansa Yang Guang vuonna 604[2], joskin on epäilty, että myös hänen puolisollaan olisi ollut osuutensa asiaan.[1]

Sui Wendin perustama Sui-dynastia jäi melko lyhyt­ikäiseksi, sillä vuonna 618 sen syrjäytti kapinoiden jälkeen Tang-dynastia, joka hallitsi lähes 300 vuotta. Hänen ajoistaan lähtien Kiina on kuitenkin lähes jatkuvasti pysynyt yhtenäisenä valtiona,[1] joskin sitä ovat välillä hallinneet myös vieraiden valloittajien perustamat dynastiat (mongolilainen Yuan-dynastia 1271-1388- ja mantšulainen Qing-dynastia 1644-1912).[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h Michael H. Hart: Ihmiskunnan sata suurinta, s. 365-367. Artefakti, 1979. ISBN 951-99229-1-1.
  2. a b c d Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 1143, art. Wendi. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  3. Otavan iso Fokus, 3. osa (Ip-Kp), s. 1806, art. Kiina (historia). Otava, 1973. ISBN 951-1-00051-9.