Suhoi Su-15
Suhoi Su-15 (ven. Сухой Су-15, NATO-raportointinimi Flagon) oli kaksimoottorinen torjuntahävittäjä, joka kehitettiin Neuvostoliitossa 1960-luvulla Suhoi Su-11:n seuraajaksi.
Prototyyppi T-58 lensi ensi kertaa 30. toukokuuta 1962. Se perustui merkittävästi uudistettuun, levennettyyn Su-11:n runkoon, johon oli sovitettu kaksi Tumanski R-11 -suihkumoottoria ja Su-9:stä lähtöisin oleva eturunko, jota oli jatkettu Oriol-D-tutkan (NATO:n koodinimi Skip Spin) asentamiseksi. Oriol-D-tutka oli luultavasti tuolloin maailman paras tutka, koska se, päinvastoin kuin NATO-vastineensa, pysyi havaitsemaan kohteita ylhäältä ja alhaalta eteenpäin suunnatun keilan lisäksi. Englannin asevoimat pääsivät tutkimaan tutkaa vuonna 1966 ja teknologia siirtyi länsimaiden tutkiin.[1] Koneen käyttöönottoa viivästyttivät 1960-luvun alulle tyypilliset epäilyt miehitettyjen torjuntahävittäjien käyttökelpoisuudesta ilmatorjuntaohjuksiin verrattuina. Ensimmäinen Su-15F (NATO-koodi Flagon-A) tuli Neuvostoliiton ilmapuolustusjoukkojen (V-PVO) käyttöön vuonna 1967.
Koneen pääasiallinen aseistus oli R-8 (myöhemmin R-98, NATO: AA-3 Abab). Varhaisissa koneissa oli kaksi ohjusta, mutta Flagon-D ja myöhemmät varustettiin neljällä. Kuten monia Neuvostoliiton ohjuksista, R-98:ta valmistettiin sekä infrapuna- että tutkahakeutuvana. Hävittäjissä niitä käytettiin pareittain osumistodennäköisyyden parantamiseksi. Myöhempi Flagon-F kantoi usein kahta R-98:tta ja yhtä tai kahta R-60:tta (AA-8 Aphid). Keskimatkan R-23 (AA-7 Apex) oli myös käytettävissä R-98:n tilalla ja koneeseen voitiin asentaa UPK-23-250- GŠ-23L-tykkikotelot runkoripustimiin.
V-PVO:n pääasiallisena kalustona Su-15 osallistui muutamiin näyttäviin tapauksiin koskien ulkomaisia ilma-aluksia. 20. huhtikuuta 1978 Su-15 ampui ohjuksen kohti Korean Airin lentokonetta (lento 902) Murmanskin yläpuolella. Vaikka siviilikone kesti ohjuksen osuman, se putosi ja kaksi matkustajaa sai surmansa. Vuonna 1981 Bakusta noussut Su-15 törmäsi iranilaisen Canadair CL-44:n kanssa. 1. syyskuuta 1983 Su-15 ampui alas Korean Airin lennon 007 Ohotskin meren yllä, jolloin 246 matkustajaa ja 23 miehistön jäsentä sai surmansa.
Neuvostoliiton ilmapuolustuksen oleellisena osana Su-15-koneita ei viety edes Varsovan liiton maihin. Osa koneista jäi Neuvostoliiton hajotessa Georgialle ja Ukrainalle, mutta näiden maiden koneet ovat tuskin lentokelpoisia. Venäjällä Su-15 jäi pois käytöstä vuonna 1993. Se korvattiin Su-27- ja MiG-31-hävittäjillä.
Lähteet [muokkaa]
- Donald, David: The encyclopedia of world aircraft, s. 865–866. Leicester: Blitz Editions, 1997. ISBN 1-85605-375-X. (englanniksi)
Viitteet [muokkaa]
- ↑ How the West stole the secret in the lake 24.1.2004. The Sydney Morning Herald. Viitattu 1.9.2008. (englanniksi)
Aiheesta muualla [muokkaa]
Hävittäjät: Su-9 · Su-11 · Su-15 · Su-27 · Su-30 · Su-33 · Su-35 · Su-37 · Su-47
Pommi- ja rynnäkkökoneet: Su-2 · Su-4 · Su-7 · Su-17 · Su-20 · Su-22 · Su-24 · Su-25 · Su-34 · Su-39
Tiedustelukoneet: Su-12
Koulukoneet: UTB · Su-26 · Su-28 · Su-29 · Su-31
Kuljetuskoneet: Su-38 · Su-80 · S-21 · Superjet 100
Kokeelliset: Su-1 · Su-3 · Su-5 · Su-6 · Su-8 · Su-10 · Su-11 · Su-13 · Su-37 · Su-47 · P-1 · T-3 · T-4 · PAK FA
Sivulta puuttuu