Stylidiaceae

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Stylidiaceae
Stylidium violaceum.
Stylidium violaceum.
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: versokasvit (Embryophyta)
Alakaari: putkilokasvit (Tracheophyta)
Yläluokka: Euphyllophyta
Luokka: siemenkasvit (Spermatophyta)
Alaluokka: koppisiemeniset (Angiospermae)
Ylälahko: Asteranae
Lahko: Asterales
Heimo: Stylidiaceae
R. Brown
Synonyymit

Donatiaceae

Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Stylidiaceae Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Stylidiaceae Commonsissa

Stylidiaceae on Asterales-lahkoon kuuluva siemenkasviheimo. Sen kuusi sukua ja 245 lajia jakautuvat kahdeksi alaheimoksi. Heimon kasvit kasvavat erillisalueilla Kaakkois-Aasiasta Uuteen-Seelantiin ulottuvalla alueella ja Etelä-Amerikan eteläosissa. Suurin osa lajeista on australialaisia. [1]

Stylidiaceae-kasvit ovat tavallisesti lehtiruusukkeisia tai mätästäviä. Lehtilavan reunat ovat ehyitä ja lehdet ovat ruodittomia. Heteitä on kaksi ja ponnet avautuvat poispäin kukan keskustasta. Kukassa on mesiäinen. [2]

Alaheimo Donatioideae[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alaheimon kasvit ovat pienilehtisiä ja pienikokoisia mätästäviä patjakasveja. Kukat sijaitsevat yksittäin varren päässä ja ovat säteittäissymmetrisiä. Verhiö on erilehtinen ja verholehtien samoin kuin terälehtienkin määrä vaihtelee. Heteitä on kaksi tai kolme. Alaheimossa on vain yksi suku Donatia, jonka kaksi lajia kasvavat Uudessa-Seelannissa, Tasmaniassa ja Etelä-Amerikan eteläosissa. [3]

Alaheimo Stylidioideae[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alaheimossa on viisi sukua ja 240 lajia, joista valtaosa (220) kuuluu sukuun Stylidium. Alaheimo on enimmäkseen australialainen, mutta lajeja on myös Sri Lankassa, Kaakkois-Aasiassa, Malaijien saaristossa, Uudessa-Seelannissa ja Etelä-Amerikan eteläkärjessä. Kasvit ovat ruohovartisia, joskus köynnöstäviä, tavallisesti patkasveja. Niillä on hyvin luonteenomaiset vastakohtaiset kukat, joiden teriö on halkinainen. Kukan kaksi hedettä kiinnittyvät tavallisesti emiön vartaloon, ja koko rakenne on usein kosketusherkkä ja liikkuu pölyttäjän osuttua siihen. Tästä johtuu kasvien englanninkielinen nimi trigger plants 'liipaisinkasvit'. [4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Stevens 2001-
  2. Stevens 2001-
  3. Stevens 2001-
  4. Stevens 2001-

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]