Strontiumnitraatti
| Strontiumnitraatti | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | Sr(NO3)2 |
| Moolimassa | 211,64 |
| Ulkomuoto | Väritön tai valkoinen kiteinen aine[1] |
| Sulamispiste | 570 °C [1] |
| Tiheys | 2,98 g/cm3[1] |
| Liukoisuus veteen | 709 g/l (18 °C)[1] |
Strontiumnitraatti (Sr(NO3)2) on strontium- ja nitraatti-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdistettä käytetään pyrotekniikassa antamaan liekille punainen väri, strontiumyhdisteiden valmistamiseen ja kosmetiikassa.
Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Strontiumnitraatti on huoneenlämpötilassa väritöntä tai valkoista kiteistä ainetta. Yhdisteen alkeiskoppi on pintakeskeinen kuutiollinen alkeiskoppi. Strontiumnitraatti liukenee hyvin veteen ja hieman etanoliin. Kidevedettömän yhdisteen lisäksi tunnetaan myös kidevedellinen tetrahydraatti (Sr(NO3)2·4H2O). Kidevesi poistuu rakenteesta kuumennettaessa tetrahydraatti 100 °C:n lämpötilaan. Muiden nitraattien tavoin strontiumnitraatti on voimakas hapetin.[1][2][3][4]
Valmistus ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Strontiumnitraattia valmistetaan strontiumkarbonaatin tai strontiumoksidin ja typpihapon välisellä reaktiolla. Muodostuvasta liuoksesta haihdutetaan vesi pois ja tuote jauhetaan. Mikäli haihdutus suoritetaan alle 30 °C:n lämpötilassa muodostuu strontiumnitraattitetrahydraattia ja korkeammissa lämpötiloissa kidevedetöntä yhdistettä.[1][2][3][4]
- SrCO3 + 2 HNO3 → Sr(NO3)2 + H2O + CO2
Strontiumnitraattia käytetään pyrotekniikassa kirkkaanpunaisen valon tuottamiseen. Yhdistettä käytetään esimerkiksi ilotulitteissa, hätäraketeissa ja merkkipanoksissa. Aine toimii lähtöaineena useiden muiden strontiumyhdisteiden synteesissä. Kosmetiikassa strontiumnitraattia käytetään maitohappoon tai glykolihappoon perustuvissa kuorintavoiteissa ihoärsytystä vähentävänä apuaineena.[1][2][3][4][5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 325. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3.
- ↑ a b c Stephen G. Hibbins: Strontium and Strontium Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2013. Viitattu 6.12.2014
- ↑ a b c J. Paul MacMillan, Jai Won Park, Rolf Gerstenberg, Heinz Wagner, Karl Köhler & Peter Wallbrecht: Strontium and Strontium Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 6.12.2014
- ↑ a b c Richard C. Ropp: Encyclopedia of the Alkaline Earth Compounds, s. 220–221. Newnes, 2012. ISBN 9780444595539. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 6.12.2014). (englanniksi)
- ↑ André O. Barel,Howard I. Maibach: Handbook of Cosmetic Science and Technology, s. 287–289. CRCPress, 2001. ISBN 9780824741396. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 6.12.2014). (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- PubChem: Strontium nitrate (englanniksi)
- Toxin and Toxin Target Database (T3DB): Strontium nitrate (englanniksi)
- ChemBlink: Strontium nitrate (englanniksi)