Pneumokokki
Wikipedia
| Streptococcus pneumoniae | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||
| Streptococcus pneumoniae (Klein, 1884) Chester, 1901 |
||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||
Streptococcus pneumoniae eli pneumokokki on pallonmuotoinen grampositiivinen bakteeri, joka kuluu sukuun Streptococcus. Se on yleisin keuhkokuumeen aiheuttaja, ja se vastaa noin joka toisesta keuhkokuumekuolemasta väestössä sairaaloiden ulkopuolella. Erityisen herkkiä ovat vanhemmat ihmiset ja kroonisesti keuhkosairaat. Yhdysvalloissa on vuosittain arviolta 500 000 pneumokokin aiheuttamaa keuhkokuumetta.
Streptococcus pneumoniae voi aiheuttaa keuhkokuumeen lisäksi lasten poskiontelotulehduksia (sinuiitti), lasten korvatulehduksia, aivokalvontulehduksia ja sepsiksiä. Streptococcous pneumoniae esiintyy myös yleisesti terveiden ihmisten limakalvojen normaalifloorassa.
[muokkaa] Hoito
Penisilliini on Suomessa ensisijainen lääke kaikissa pneumokokin aiheuttamissa infektioissa. Suomessa suurin osa pneumokokeista on edelleen herkkiä myös kefalosporiineille, erytromysiinille ja tetrasykliineille. Maailmalla useat pneumokokkikannat ovat kehittyneet resistenteiksi penisilliinille ja muille antibiooteille. Suomessa 5-7 % pneumokokeista on resistenttejä penisilliinille, kun Keski-Euroopassa jopa puolet kannoista on resistenttejä. Resistenssin aiheuttaa muutos bakteerin penisilliiniä sitovassa proteiinissa ja yleensä tähän liittyy resistenssiä myös muita beetalaktaamiantibiootteja kohtaan.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- KTL:n pneumokokkitutkimus sai apurahan Mediuutiset 2005
- Antimicrobial resistance in Streptococcus pneumoniae in Finland with special reference to macrolides and telithromycin
