Stolypinin reformi
.jpeg)
Stolypinin reformi oli Venäjän keisarikunnan pääministeri Pjotr Stolypinin mukaan nimetty, vuonna 1906 aloitettu uudistusohjelma. Sen tarkoituksena oli uudistaa Venäjän maataloutta siten, että tilakoko olisi kasvanut ja tilattomaksi jäänyt väestönosa olisi siirtynyt teollisuustyövoimaksi kaupunkeihin. Kyläyhteisöistä (mir) eroaminen sallittiin ja itsenäiseksi maanviljelijäksi ryhtyminen tuli mahdolliseksi. Pyrkimyksenä oli synnyttää yritteliäisyyttä ja parantaa talouden monimuotoisuutta. Aloitettiin myös isojako, joka tarjoaisi viljelijöille edullisesti valtion ja aatelin maita. Pyrittiin synnyttämään varakkaiden maanviljelijöiden (kulakkien) ryhmä.[1]
Uudistuksella oli vastustajia. Äärivanhoillinen aatelisto katsoi sen etujensa vastaiseksi. Heidän poliittinen tukipilarinsa oli Venäjän valtakunnanneuvosto, se alkoi juonitella Stolypinia vastaan, minkä on katsottu johtaneen Stolypinin murhaan vuonna 1911. Toisaalta uudistus jätti maaseudun laajan kansankerroksen puutteenalaiseksi, jos he jäivät ilman maata.[1] Bolševikit käyttivät tätä kannatuksensa laajentamiseen, ja he julistivat maadekreetin, jonka mukaan maatalousmaa jaettiin periaatteessa kaikille.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Torbacke, Jarl: Otavan suuri maailmanhistoria. Osa 16: Ensimmäinen maailmansota, s. 52-55. Suomentanut Eskelinen, Heikki. Otava, 2004. ISBN 951-1-09277-4.