Stoalaisilla on järjenvastaisempia väitteitä kuin runoilijoilla

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Stoalaisilla on järjenvastaisempia väitteitä kuin runoilijoilla
Ὅτι παραδοξότερα οἱ Στωικοὶ τῶν ποιητῶν λέγουσιν
Alkuperäisteos
Kirjailija Plutarkhos
Kieli muinaiskreikka
Genre filosofia
Julkaistu n. 100
Sarja: Moralia
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Stoalaisilla on järjenvastaisempia väitteitä kuin runoilijoilla[1] (m.kreik. Ὅτι παραδοξότερα οἱ Στωικοὶ τῶν ποιητῶν λέγουσιν, Hoti paradoksotera hoi stōikoi tōn poiētōn legūsin; lat. Stoicos absurdiora poetis dicere) on Plutarkhoksen Moralia-kokoelmaan (kirja XIII, 73) kuuluva lyhyt tutkielma, joka on suunnattu stoalaisia vastaan. Nykyaikaan säilynyt teos tuskin on alkuperäinen teos kokonaisuudessaan, vaan mahdollisesti sen lyhennelmä.[2]

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Plutarkhoksen teos sisältää kuusi suhteellisen lyhyttä lukua. Teos vertaa stoalaisten näkemystä ihanteellisesta viisaasta kreikkalaisten runoilijoiden eräissä runoissaan tai näytelmissään esittämiin näkemyksiin. Se pyrkii osoittamaan, että stoalaiset näkemykset johtavat vielä suurempiin harhakuvitelmiin kuin runoilijoiden sepitelmät, ja että ne ovat vielä suuremmassa ristiriidassa todellisen elämän ja mahdollisen kanssa.[3] Esimerkiksi Pindaroksen mukaan Kaineus oli haavoittumaton, eikä vahingoittunut, vaikka häntä iskettiin keihäällä. Stoalainen viisas sen sijaan pysyy pelottomana eikä huolestu, vaikka hän haavoittuu, sairastuu, kokee kipua, on piinapenkissä tai näkee kotimaansa tuhoutuvan; ja vaikka hänet myytäisiin orjaksi, hän on silti vapaa.[4]

Samoin Euripideen Iolaos lukee rukouksen, ja muuttuu yhtäkkiä kyvyttömästä nuorekkaaksi ja voimakkaaksi. Stoalainen viisas, joka eilen oli ruma ja paheellinen, muuttuu sen sijaan yht'äkkiä hyveelliseksi, kauniiksi ja jumalaiseksi pelkästään viisautensa kautta.[5] Athene teki Odysseuksesta komeamman muuttamalla tämän ulkomuotoa, mutta stoalainen viisas, joka on kyttyräselkäinen, hampaaton ja yksisilmäinen, muuttuu kauniiksi pelkän viisautensa ansiosta.[6]

Muut vastaavat Plutarkhoksen teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkielma esiintyy Lampriaan tekemässä Plutarkhoksen teosten luettelossa. Plutarkhos arvosteli stoalaisten näkemyksiä myös useissa muissa teoksissaan. Jo nimeltäänkin stoalaisia vastaan olivat suunnatut tutkielmat Stoalaisten ristiriitaisuuksista ja Yleiskäsitteistä: stoalaisia vastaan. Lampriaan luettelon mukaan Plutarkhos kirjoitti myös epikurolaisia vastaan vastaavan nimisen teoksen, Epikurolaisilla on järjenvastaisempia väitteitä kuin runoilijoilla, mutta siitä ei ole säilynyt nykyaikaan mitään.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sironen, Erkki & Vesterinen, Sampo: Liite Plutarkhoksen kirjallinen jäämistö, teoksessa Plutarkhos: Hellien tunteiden kirja, s. 191-193. Suomentaneet ja selityksin varustaneet Erkki Sironen ja Sampo Vesterinen. Jälkisanat Erkki Sironen. Olympos-sarja. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-3274-9.
  2. a b Einarson, Benedict & de Lacy, Phillip H.: Introduction. Teoksessa Plutarch: Plutarch's Moralia in fifteen volumes: XIII, s. 606–607. Kääntäneet Benedict Einarson ja Phillip H. de Lacy. Cambridge, Massachusetts: Harvard University Press, 1976. (englanniksi)
  3. Plutarch: Plutarch's Morals, s. vii. Toimittanut William W. Goodwin. Boston: Little, Brown, and company, 1878. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. Plutarkhos: Stoalaisilla on järjenvastaisempia väitteitä kuin runoilijoilla 1.
  5. Plutarkhos: Stoalaisilla on järjenvastaisempia väitteitä kuin runoilijoilla 2.
  6. Plutarkhos: Stoalaisilla on järjenvastaisempia väitteitä kuin runoilijoilla 3.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Plutarch: Stoic Essays. Teoksessa Plutarch: Moralia. Volume XIII. Part 2. Loeb Classical Library 470. Cambridge, MA: Harvard University Press. Kreikankielinen alkuteksti ja englanninkielinen käännös.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]