Stickland-reaktio

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Aminohappoparin käymisreaktio.

Stickland-reaktio on biokemiallinen reaktio, jossa aminohappoparista tuotetaan käymisreaktion eli fermentaation avulla energiaa. Sticklandin reaktiossa toisesta aminohaposta irrotetaan elektroni, jolloin aminohappo hapettuu. Irrotettu elektroni luovutetaan toiselle aminohapolle, joka siten pelkistyy. Reaktion avulla Clostridium-suvun bakteerit kykenevät tuottamaan energiaa aminohapoista hapettomissa oloissa. Reaktiossa syntyy karboksyylihappoja, ammoniakkia, hiilidioksidia ja ATP:tä.

Reaktion kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esimerkki reaktiosta, jossa yksi molekyyli alaniinia ja kaksi molekyyliä glysiiniä fermentoidaan. Sticklandin reaktio on anaerobinen, joten solussa hapen paikalla tulisi olla NAD+.

Esimerkkireaktiona kuvassa on alaniinin ja glysiinin reaktio.

Reaktion ensimmäisessä vaiheessa alaniinista irrotetaan kaksi elektronia, jolloin aminoryhmä ja vety irtoavat. Alaniinista syntyy palorypälehappo ja ammoniakkia. Elektronit luovutetaan kahdelle glysiinimolekyylille. Pelkistettyyn glysiinimolekyyliin voidaan liittää fosforiryhmä, jolloin syntyy glysiini-fosfaatti. Fosforiryhmä siirretään glysiini-fosfaatilta ADP:lle, josta syntyy ATP:tä.

Alaniinista syntyneeseen palorypälehappoon taas lisätään Koentsyymi A-ryhmä (CoA), jolloin irtoaa hiilidioksidimolekyyli ja syntyy asetyyli-CoA. Koentsyymi A korvataan fosforiryhmällä, ja glysiinin tavoin alaniinista syntyy lopulta asetyyli-fosfaatti, josta saadaan jälleen ATP:tä. Reaktiossa syntyy yhteensä kolme ATP-molekyyliä.

Reaktiokaava:
2 Alaniini + 2 Glysiini + 3 NADH + 3 ADP + 3 Pi → 3 Asetaatti + CO2 + 3 ATP + 3 NH4+

Esimerkiksi Clostridium sporogenes tuottaa energiaa glysiinistä ja alaniinista. Reaktiossa alaniini on elektronin luovuttaja ja glysiini on elektronin vastaanottaja.

Lähtöaineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sticklandin reaktiossa tulee olla aminohappopari, joista toinen voi hapettua ja toinen pelkistyä. Alla on taulukko näistä aminohappopareista, jotka voivat yhdessä hapettua ja pelkistyä.

Aminohappoparit (Stickland-reaktio)
Hapettuva aminohappo Pelkistyvä aminohappo
Alaniini Glysiini
Leusiini Proliini
Isoleusiini Hydroksiproliini
Valiini Tryptofaani
Histidiini Arginiini

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Madigan, Michael et al.: ”21”, Brock Biology of Microorganisms, s. 619. San Francisco: Pearson Benjamin Cummings, 2009. ISBN 0-321-53615-0. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]