Stepan Šaumjan

Wikipedia
Ohjattu sivulta Stepan Shahumyan
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Neuvostoliiton postimerkki, Stepan Šaumjan, 1968 (Michel 3536, Scott 3515)

Stepan Šaumjan (armeniaksi Ստեպան Շահումյան, Stepan Šahoumjan , ven. Стеран Георгиевич Шаумян, Stepan Georgijevitš Šaumjan; 13. lokakuuta 187820. syyskuuta 1918) oli merkittävä armenialainen kommunisti, vallankumouksellinen ja bolševikki.

Toiminta ennen lokakuun vallankumousta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Šaumjan syntyi vaatekauppiaan pojaksi Tbilisiin, joka oli tuolloin Venäjän imperiumin alla. Hän opiskeli Pietarissa ja Riiassa, missä hän liittyi Venäjän sosiaalidemokraattiseen työväenpuolueeseen loppuvuodesta 1900. Vuonna 1905 hän valmistui Berliinin Humboldt-yliopiston filosofian laitokselta.

Venäjän viranomaiset pidättivät Šaumjanin osallistumisesta vallankumoukselliseen opiskelijatoimintaan, minkä jälkeen hänet karkotettiin takaisin Transkaukasiaan. Hän karkasi sieltä Saksaan, missä hän tapasi muita pakolaisia, erityisesti Julius Martovin, Vladimir Leninin ja Georgi Plehanovin. Palattuaan Transkaukasiaan Šaumjanista tuli opettaja ja Tiflisin sosialistien johtaja sekä tärkeä marxilainen kirjailija. Vuoden 1903 puoluekokouksessa hän asettui bolševikkien puolelle. Vuoteen 1907 mennessä hän oli muuttanut Bakuun johtaakseen kaupungin merkittävää bolševikkiliikettä.

1914 Šaumjan johti kaupungin yleislakkoa, jonka armeija murskasi verisesti. Šaumjan joutui vankilaan, mistä hän pakeni juuri ennen helmikuun vallankumousta. Vallankumouksen jälkeen Šaumjan valittiin Bakun neuvoston johtajaksi. Hän myös toimi Bakun työläinen -lehden päätoimittajana. Lehti joutui Venäjän väliaikaisen hallituksen arvostelun kohteeksi radikaaliutensa takia.

Lokakuun vallankumouksen jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vallankumouksen tapahduttua Šaumjanista tuli Kaukasuksen asioiden komissaari ja Bakun kansankomissaarien neuvoston, eli käytännössä hallituksen johtaja. Neuvoston johto koostui bolševikkien, sosialistivallankumouksellisten, menševikkien ja dašnakien epävakaasta liitosta. Kun saksalaiset ja turkkilaiset joukot tunkeutuivat Kaukasukselle maaliskuussa 1918, nousivat muslimit kapinaan bolševikkeja vastaan Bakussa. Puna-armeija ja dashnakit murskasivat kapinan. Raivoisissa taisteluissa väitetään kuolleen kymmeniä tuhansia muslimeja. Azerihistorioitsijat syyttävät massamurhasta Bakun komissaareja ja siten erityisesti Šaumjania.

Bolševikit rikkoivat pian välinsä dashnakkeihin ja menševikkeihin, koska jälkimmäiset toivottivat brittijoukot tervetulleiksi alueelle. 26. heinäkuuta 1918 bolševikit erotettiin Bakun neuvostosta ja siten myös hallituksesta. Uusi hallitus Diktatura Tsentrokaspija, Keski-Kaspian diktatuuri muodostettiin, ja samana päivänä brittijoukot miehittivät kaupungin.

Bolševikit yrittivät paeta puna-armeijan joukkojen kanssa Kaspianmerta pitkin Astrahaniin, mutta valkoinen armeija valtasi laivat 16. elokuuta 1918. Šaumjan tovereineen pidätettiin ja pantiin Bakun vankilaan. 14. syyskuuta 1918 puna-armeija valtasi vankilan ja vapautti Šaumjanin. Tämän jälkeen hän pyrki siirtymään Krasnovodskiin Turkmenistaniin, mutta brittijoukot pidättivät hänet siellä ja ampuivat 20. syyskuuta 1918.

Vuoristo-Karabagin pääkaupunki Stepanakert nimettiin hänen mukaansa 1923. Tämä on azereiden mielestä loukkaavaa, sillä he muistavat Šaumjanin ensi sijassa azereiden joukkomurhaajana.lähde?