Stepan Makarov

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Макаров, Степан Осипович.jpg

Stepan Osipovitš Makarov (8. tammikuuta 1849 (J: 27. joulukuuta 1848) Nikolajev, Ukraina13. huhtikuuta (J: 31. maaliskuuta) 1904 meri Port Arthurin edustalla)[1] oli venäläinen vara-amiraali ja merentutkija, joka kehitteli uusia alustyyppejä ja merisodankäynnin aseita. Hän toimi Venäjän Tyynenmeren-laivaston komentajana Venäjän–Japanin sodan alussa vuonna 1904. Makarov hukkui lippulaivansa Petropavlovskin upotessa.

Makarovin isä oli vänrikki. Hän valmistui meriakatemiasta vuonna 1865 ja aloitti 1869 upseerina laivastossa. Makarov tunnettiin kekseliäänä ja taitavana sota-alusten kehittäjänä ja sotilastaktikkona. Hän kehitteli ensimmäiset nimenomaisesti miinalaivoiksi suunnitellut alukset sekä panssarin läpäisemiseen sopivan ammustyypin, joka tunnettiin ”Makarovin kärkenä”.[1] Makarov oli kiinnostunut tutkimaan alusten vakautta ja kelluvuutta. Hän arveli nopeiden ja kevyempien sota-alusten kehittämisen olevan viisaampaa kuin jatkuvasti suurempien ja raskaammin panssaroitujen alusten.[2] Turkin sodan aikana Makarov toimi Mustallamerellä höyrylaiva Veliki Knjaz Konstantinin kapteenina ja muutti sen miinalaivaksi, sekä otti menestyksekkäästi käyttöön aivan uuden aselajin, torpedoveneet.[2][1] Pian sodan jälkeen hänet nimitettiin keisarin sivusadjutantiksi.[2]

Makarov oli myös ansioitunut merentutkija ja hän julkaisi useita hydrologisia tutkimuksia. Perehdyttyään Huippuvuorilla ja Pohjois-Amerikan Suurten järvien luona jäänmurtajiin hän suunnitteli ja rakennutti jäänmurtaja Jermakin, joka oli tarkoitettu arktisten merialueitten tutkimiseen.[1][2] Makarov valvoi laivan rakentamista Newcastlessa ja toimi myöhemmin sen kapteenia kahdella Jäämerelle tehdyllä purjehduksella. Jermak ei pärjännyt hyvin napa-alueiden paksuissa jäissä, mutta se sopi hyvin talvimerenkulkuun jäisellä Suomenlahdella.[2]

Makarovin patsas Kronstadtissa.

Makarov ylennettiin vuonna 1890 kontra-amiraaliksi, jolloin hänestä tuli 41-vuotiaana Venäjän laivaston nuorin amiraali.[1] Hän toimi vuosina 1891–1894 laivaston tykkien tarkastajana ja sen jälkeen eskaaderin komentajana. Hänet ylennettiin vuonna 1896 vara-amiraaliksi. Vuosina 1899–1904 hän oli Kronstadtin laivastotukikohdan komentaja.[2] Venäjän–Japanin sodan sytyttyä Makarov nimitettiin helmikuussa 1904 Venäjän Tyynenmeren-laivaston komentajaksi. Saavuttuaan maaliskuussa Port Arthuriin hän ryhtyi nopeasti järjestelemään kyseisen sotasataman puolustusta sekä komensi sinne sijoitetun eskaaderin tekemään vastaiskuja Japanin laivastoa vastaan murtaakseen japanilaisten saartoyritykset. Makarov oli 13. huhtikuuta palaamassa avomereltä Port Arthuriin, kun hänen lippulaivansa Petropavlovsk ajoi miinaan aivan sataman lähellä ja upposi hetkessä. Makarov ja hänen esikuntansa hukkuivat.[2][1]

Makarovin mukaan on nimetty useita Venäjän laivaston aluksia sekä vuonna 1946 Makarovin kaupunki Sahalinin saarella.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Stepan Osipovich Makarov (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 7.6.2014.
  2. a b c d e f g Nordisk familjebok (1912), s. 576–577 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 7.6.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]