Starship Troopers – Universumin sotilaat
| Starship Troopers – Universumin sotilaat | |
|---|---|
| Starship Troopers | |
 |
|
| Ohjaaja | Paul Verhoeven |
| Käsikirjoittaja | Edward Neumeier, Robert A. Heinleinin tekstin pohjalta. |
| Tuottaja | Jon Davison, Alan Marshall |
| Säveltäjä | Basil Poledouris |
| Kuvaaja | Jost Vacano |
| Leikkaaja | Mark Goldblatt |
| Pukusuunnittelija | Ellen Mirojnick |
| Pääosat |
Casper Van Dien Denise Richards Dina Meyer |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö |
TriStar Pictures Touchstone Pictures |
| Levittäjä |
InterCom Netflix |
| Ensi-ilta | 1997 |
| Kesto | 129 min |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Seuraaja | Starship Troopers 2 |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Starship Troopers – Universumin sotilaat (Starship Troopers) on löyhästi Robert A. Heinleinin samannimiseen romaaniin perustuva satiirinen science fiction -toimintaelokuva vuodelta 1997, jonka on ohjannut Paul Verhoeven.[1]
Elokuvan esittämä fasistinen ja militaristinen elämänkatsomus hämmensi katsojia ja kriitikoita sen ilmestyessä. Sen dystooppinen tulevaisuudenkuvaus otti vahvoja vaikutteita natsi-Saksan symboleista, rituaaleista ja politiikasta. Kuvitteellisen maailmanhallinnon suoltama propaganda toistaa Leni Riefenstahlin Tahdon riemuvoitto -elokuvassa käyttämiä tehokeinoja.
Jotkut erehtyivät pitämään elokuvaa sen esittämiä uhkakuvia ihannoivana. Toisen maailmansodan pommitusten keskellä kasvanut, hollantilaissyntyinen ohjaaja Paul Verhoeven on kuitenkin kutsunut elokuvaa nykypäivän Yhdysvaltoja ja median valtaa arvostelevaksi ”poliittiseksi kannanotoksi”.[2]
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Starship Troopers sijoittuu tulevaisuuden yhteiskuntaan, jossa vain asepalvelus takaa kansalaisoikeudet, kuten äänioikeuden ja mahdollisuuden osallistua politiikkaan. Samoin oikeus hankkia lapsia on muulle kuin kansalaisoikeuksien haltijalle hyvin vaikeasti saatavissa.
Opiskelijapoika Johnny Rico päättää myös värväytyä armeijaan kuten ystävänsä, vaikka hänen vanhempansa vastustavat ajatusta. Peruskoulutuksessa Ricosta koulutetaan jalkaväen taistelija ja hänen tyttöystävänsä Carmen pääsee avaruuslaivaston lentäjäkoulutukseen. Viimeisen yön ennen lähtöä he viettävät yhdessä. Nuorten astuessa palvelukseen vastaanottava sotilaskirjuri mutisee ”taas uutta lihaa myllyyn” ja näyttää millaisen liikkuva jalkaväki teki hänestä: molemmat jalat ja toinen käsi puuttuvat. Nuoret jatkavat kuitenkin omille tahoilleen ja koulutus alkaa kovana. Kouluttajat ovat yhtä armottomia sekä miehiä että naisia kohtaan – tosin kovin kaikista, kersantti Zim, ei sentään taita kättä lähiottelussa tappiolle jääneeltä naiselta kuten hän tekee miehelle.
Rico kohoaa koulutuksen aikana ryhmänjohtajaksi. Juuri ylennyksen saatuaan hän saa videokirjeen Carmenilta, jossa tämä kertoo, että suhteen on loputtava, koska hänestä tulee upseeri ja avaruusohjaaja. Johnnyn mieli mustuu ja seuraus on, että hän möhlii tuhoisasti kovapanosammunnoissa, jolloin yksi ryhmästä kuolee. Tästä seuraa julkinen ruoskinta ja alennus. Johnny päättää erota ja palata kotiin.
Kesken hänen lähtöään toisesta aurinkokunnasta kotoisin olevat ötökät tuhoavat Ricon kotikaupungin Buenos Airesin meteoriitilla. Johnny päättääkin jäädä kersantin ja komppanianpäällikön vastusteluista huolimatta ja Ricon sallitaan perua eronsa.
Hyökkäyksen johdosta ihmiskunta aloittaa vastahyökkäyksen ötököiden aavikkomaista kotiplaneettaa, Klendathua vastaan. Mielialat ovat huipussaan: jokainen tuore jalkaväen sotilas ottaa itselleen uhittelevan pääkallotatuoinnin vasempaan hartiaansa ennen lähtöä. Samoin mukaan lähtevä televisiotoimittaja saa kuulla kerskuvia ja uhittelevia kommentteja kaikilta lähtijöiltä.
Ensihyökkäys epäonnistuu surkeasti ihmisten kärsiessä valtavia tappioita. Vihollisplaneetan vastatulitus on odotettua kovempaa. Rico haavoittuu vakavasti, mutta jostain syystä hänet merkitään kuolleeksi taistelussa.
Carmen on tuskissaan, mutta ei anna asian tuhota itseään: nyt hänellä on entistä kovempi syy taistella. Hänen työparinsa, Johnnyn taannoinen kilpakosija, tukee häntä tiukasti.
Johnny määrätään toivuttuaan uuteen joukkueeseen, ”Razakin Raivopäihin”, jonka luutnanttina on hänen entinen opettajansa. Johnnysta tuleekin jo ensi tehtävässä alikersantti.
Kouluaikana jalkapallojoukkueessa mukana ollut urheilullinen tyttö, Dizzy (Dina Meyer), häviää aluksi Carmenille kilpailun Johnnysta. Carmenin hylättyä Johnnyn Dizzy saa mahdollisuutensa, mutta heidän ainoa suhteensa jää vain neljännestunnin intensiiviseksi tapaamiseksi makuupussissa - koska seuraavassa taistelussa tyttö saa kuolettavat haavat ja menehtyy Johnnyn käsivarsille. Kaiken huipuksi juuri Carmen on pelastusaluksen lentäjänä ja näkee tapauksen.
Carmen seisoo Johnnyn rinnalla Dizzyn hautajaisissa, mutta heidän suhteensa on selkeästi muuttunut pelkäksi aseveljeydeksi. Nyt Johnnysta tulee uusi luutnantti entisen kaaduttua, ja elokuvan viimeisessä taistelussa hän pelastaa pakkolaskun tehneen Carmenin hengen.
Loppujaksossa näytetään kuinka päähenkilöt vain jatkavat taisteluaan mottonaan ”Kukaan ei elä ikuisesti”: Johnny on nyt vakinainen luutnantti ja Carmen aluksen kapteeni.
Jatko-osat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Starship Troopers 2 (2004)
- Starship Troopers 3 (2008)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Sam Jordison: Blasting bugs is more complicated than you think 23.7.2008. The Guardian. Viitattu 16.11.2019. (englanniksi)
- ↑ A Long Talk With Paul Verhoeven!!!! (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Markku Soikkeli: Starship Troopers.