Stand Up
Wikipedia
Sivulta puuttuu | Stand Up Jethro Tull |
||
|---|---|---|
 |
||
| Studioalbumin tiedot | ||
| Nauhoitettu | huhtikuu 1969 | |
| Julkaistu | 1. elokuuta 1969 (UK) 29. syyskuuta 1969 (US) |
|
| Tuottaja(t) | Ian Anderson Terry Ellis |
|
| Tyylilaji | progressiivinen rock folk rock hard rock |
|
| Kesto | 37:48 | |
| Levy-yhtiö | Island Records (UK) Reprise Records (US) |
|
| Listasijoitukset | ||
|
|
||
| Jethro Tullin muut julkaisut | ||
| This Was 1968 |
Stand Up 1969 |
Benefit 1970 |
Stand Up on Jethro Tull -yhtyeen toinen albumi vuodelta 1969. Yhtye oli Ian Andersonin johdolla siirtynyt bluesmusiikista enemmän progressiiviseen ja folkvaikutteiseen ilmaisuun. Havaittavissa on myös vaikutteita klassisesta musiikista ja maailmanmusiikista. Albumi on kitaristi Martin Barren ensimmäinen Jethro Tullin kanssa.
Albumi nousi Britannian albumilistan ykköseksi. Sen kansitaide oli tavanomaisesta poikkeava. Kun albumin kannen aukaisi, sieltä nousivat esiin yhtyeen jäsenet paperinukke-muodossa lasten satukirjojen tyyliin. Albumista on julkaistu remasteroitu versio vuonna 2001.
Sisällysluettelo |
Kappaleet [muokkaa]
- A New Day Yesterday - 4:10
- Jeffrey Goes To Leicester Square - 2:12
- Bouree (Bach/Jethro Tull) - 3:46
- Back To The Family - 3:48
- Look Into The Sun - 4:20
- Nothing Is Easy - 4:25
- Fat Man - 2:52
- We Used To Know - 3:59
- Reasons For Waiting - 4:05
- For A Thousand Mothers - 4:13
- kaikki kappaleet Ian Anderson, ellei toisin mainita
Remasteroidun version bonuskappaleet [muokkaa]
- Living In The Past (Anderson/Ellis) - 3:23
- Driving Son - 2:44
- Sweet Dream - 4:05
- 17 - 3:07
Taustatietoa [muokkaa]
- Kappale ”We Used To Know” on saattanut vaikuttaa inspiraationa Eaglesin ”Hotel California” -kappaleelle.[1]
- ”Jeffrey Goes To Leicester Square” on omistettu Ian Andersonin ystävälle ja tulevalle Jethro Tull -basistille Jeffrey Hammondille.
- Alun perin vain singlenä julkaistu ”Living In The Past” nousi Brittien singlelistan kolmannelle sijalle ja on edelleen yhtyeen paras sijoitus kyseisellä listalla. Kappale tunnetaan erikoisesta 5/4 tahtilajistaan. Yhdysvalloissa kappaleesta tuli hitti vasta kolme vuotta myöhemmin. Myös toinen single samalta vuodelta, ”Sweet Dream”, nousi top-10:neen Briteissä.
Muusikot [muokkaa]
- Ian Anderson: laulu, huilu, akustinen kitara, urut, piano, balalaika, huuliharppu
- Martin Barre: kitara, huilu
- Glenn Cornick: basso
- Clive Bunker: rummut, perkussio
- David Palmer: jousisovitukset
