Stafylokokki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Staphylococcus aureus
Staphylococcus aureus, 50,000x, USDA, ARS, EMU.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Bakteerit Bacteria
Kunta: Bakteerit Eubacteria
Pääjakso: Firmicutes
Luokka: Basillit Bacilli
Lahko: Lactobacillales
Heimo: Staphylococcaceae
Suku: Staphylococcus
Laji: aureus
Kaksiosainen nimi
Staphylococcus aureus
Rosenbach, 1884
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Stafylokokki Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Stafylokokki Commonsissa

Staphylococcus aureus on stafylokokkeihin kuuluva kokkibakteeri. Sen genomi koostuu noin 2600 geenistä ja 2,8 miljoonasta emäsparista.

S. aureus esiintyy yleisesti ihmisten ja eläinten iholla ja limakalvoilla, jolloin se on kantajalleen vaaraton. S. aureus suosii isäntäeläimiä, joilla on korkeahko ruumiinlämpö. Se kasvaa hapellisissa ja hapettomissa olosuhteissa sekä myös hyvin kuivissa paikoissa. Lisäksi bakteeri kestää korkeita suolapitoisuuksia. Bakteeri aiheuttaa erilaisia infektioita lievistä ihoinfektioista aina hengenvaarallisiin tauteihin, kuten keuhkokuumeeseen, endokardiittiin, bakteremiaan ja osteomyeliittiin. Staphylococcus aureus voi lisääntyä ja tuottaa myrkkyä suurella lämpötila- ja pH-alueella.

Useimmille antibiooteille resistenttejä S. aureus -kantoja kutsutaan MRSA-bakteereiksi (metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus). Antibioottiresistenssin syy on S. aureuksen kromosomissa oleva mecA -geeni, joka tuottaa bakteerin pintaan penisilliiniä sitovaa proteiinia.

Tarttuminen ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Staphylococcus aureus elää pääasiassa nisäkkäiden ja ihmisten iholla, nielussa, nenässä, ulosteessa, suussa, limakalvoilla ja käsissä. Suurin piirtein joka toinen ihminen kantaa tätä bakteeria. Tietyt Staphylococcus aureus -tyypit tuottavat enterotoksiini-nimistä myrkkyä, joka on hyvin lämpöä sietävää, eikä kuumentaminen tuhoa sitä. Elintarvikkeisiin joutuessaan myrkky tekee niistä syömäkelvottomia.

Staphylococcus aureus tarttuu ruokaan yleensä käsistä tai hiuksista. Myös ruoan säilyttäminen väärissä olosuhteissa, kuten liian lämpimissä ja kosteissa voi levittää bakteerin ruokaan.

Oireet ja itämisajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikäli Staphylococcus aureus -bakteerin tuottama myrkky pääsee ruoan mukana mahalaukkuun ja aiheuttaa ruokamyrkytyksen, ilmaantuvat ensimmäiset oireet yleensä 1–6 tunnin kuluttua. Itämisaika voi kuitenkin vaihdella puolesta tunnista kahdeksaan tuntiin.

Oireita ovat:

  • äkillinen päänsärky
  • voimakas pahoinvointi
  • oksennustauti, johon liittyy kouristuksia
  • ripuli joissain tapauksissa

Oireiden voimakkuus ja kesto riippuvat kehoon joutuneen myrkyn määrästä, mutta suurimmalla osalla sairastuneista oireet ovat lieviä. Yleensä tauti paranee muutaman vuorokauden sisällä.

Tartunnan ennaltaehkäisy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tartuntoja ehkäiseviä tekijöitä ovat:

  • käsihygienia
  • keittiön yleisellä hygienia
  • ruoan kuumentaminen ja kuumana tarjoileminen
  • elintarvikkeen kunnollinen säilytys ja varastointi 4-6 celsiusasteen lämpötilassa
  • puhtaiden suojakäsineiden ja -päähineen käyttö
  • ruoan turhan koskettelun välttäminen, erityisesti jos käsissä on tulehtuneita haavoja.

Ruoan kuumentaminen tuhoaa bakteerin, muttei sen tuottamaa myrkkyä.

Epidemiat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa Staphylococcus aureus -bakteeri oli vielä ennen yksi yleisimpiä ruokamyrkytyksien aiheuttajia, mutta bakteerien aiheuttamien epidemioiden määrä on vähentynyt huomattavasti. Vuosittain epidemioita oli 0–4 kappaletta vuosina 1995–2004 ja 0–3 kappaletta 2010–2012. Yleensä epidemiat leviävät perheissä, joten sairastuneiden määrä on ollut usein vähäinen.)[1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Evira(2013) [[1]]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]