St. Kilda
Wikipedia
St. Kilda on saariryhmä Skotlannin edustalla vielä Ulko-Hebrideistäkin avomerelle päin. Se on Unescon maailmanperintökohde ja asumaton vuodesta 1930 alkaen. Saariryhmän nimi muistuttaa "Pyhää Kildaa", mutta kirkkohistoria ei tunne Kilda-nimistä pyhimystä. Nimi tulee kenties muinaisnorjan sanasta Skildir, suojapaikka.
Saaret ovat syntyneet muinaisesta tulivuoresta. Korkein kohta on 430 m merenpinnasta, ja sen lähellä on huimaava 300 metrin jyrkänne. Saarilla pesii monia merilintulajeja; niiden suulayhteiskunta on maailman suurin.
St. Kildan saaria oli asuttu esihistoriallisilta ajoilta alkaen, mutta 1800-luvulla niiden väkiluku pieneni siirtolaisuuden ja lapsikuolleisuuden takia rajusti. Viimeiset 36 asukasta asutettiin omasta pyynnöstään mantereelle vuonna 1930. Saarella ei asu ketään pysyvästi, mutta siellä on jatkuvasti sotilastukikohdan henkilöstöä sekä luonnontutkijoita tutkimusasemalla. Saarista kahdella elää oma erityinen villi lammasrotu, joka on tutkijoiden mielenkiinnon kohteena.
