Stāmerienan pitäjä
Stāmerienan pitäjä sijaitsee Gulbenen kunnassa, Vidzemen maakunnassa Latviassa noin 100 km Riiasta itään. Pitäjän nimen kirjoitusasuja ovat myös Myza Stameriena, Stameriena, Stameriene, Stameriyena ja Stāmeriene. Sen väkiluku on noin 1 200 henkeä. [1] Kuntakeskus on nimeltään Vecstāmeriena.
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pitäjänkeskus Vecstāmeriena sijaitsee kahden järven (Stāmeriena ja Poga) välisellä kannaksella ja sen pinta-ala on 130 km². Pitäjän alueella kulkee Gulbenen-Alūksnen välinen kapearaiteinen rautatie (engl. The Bānītis heritage railway).[1]
Kaupunkikuva ja nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pitäjän keskeisin nähtävyys on Stāmerienan kartano (lat. Stāmeriena pils, saks. Stomersee Palast). Sen rakennutti 1800-luvun jälkipuolella baltiansaksalainen Johann Gottlieb von Wolff. Rakennus sai historismi-tyylisuunnan mukaisia romanttisia piirteitä. Vuoden 1905 kapinassa kartano paloi, sillä kapina suuntautui baltiansaksalaisia vastaan. Se kunnostettiin seuraavina vuosina jugend-tyylin mukaiseksi. Kartanon ympärillä on laaja puistoalue.
Kartanon alueella, Stāmeriena-järven rannalla on Stamerienan ortodoksinen kirkko. Se on rakennettu vuosina 1902–1904, jolloin suuri osa kylän asukkaista oli ortodokseja, Lisäksi kartanonherra Johann Gottlieb von Wolff oli naimisissa venäläisen Sofia Potyomkinan kanssa. Rakennus edustaa klassista tyyliä. Vuonna 2004 kirkko entisöitiin huolellisesti.[2]
Toinen nähtävyys on Kalnienan kartano (lat. Kalnienas muiža, saks. Alt-Kalnemoise).
Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vecstāmerienan kuuluisin asukas oli italialainen kirjailija Giuseppe Tomasi di Lampedusa, joka kirjoitti 1950-luvulla kartanossa asuessaan teoksen Il Gattopardo. Teoksen pohjalta Luchino Visconti ohjasi tunnetun elokuvan Tiikerikissa. Kartanon omistaa nykyisin Stāmerienan kunta. Sitä käytetään kulttuuritilana sekä yksityisten ja julkisten tapahtumien näyttämönä. Kartanon puisto sopii ulkoilutapahtumien ja kultturitilaisuuksien pitopaikaksi.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Stāmierna Worldsplaces-sivustossa (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 16.11.2012
- ↑ a b Palatsin esittely Travel Latvia -sivustossa Viitattu 16.11.2012
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pitäjän viralliset kotisivut Stāmerienas pagasta pārvalde (Arkistoitu – Internet Archive) (latviaksi)