Sputnik 9

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sputnik 9
Missio
Nimi Sputnik 9
Kutsu Korabl Sputnik 4
Miehistö koira

"Ivan Ivanovitš"

Laukaisu 9. marraskuuta, 1961
06:29:00 UTC
Baikonur torni 1
45°55′00″N, 63°20′00″E
Paluu 9. marraskuuta, 1961
08:09:54 UTC
Lennon pituus 1 tunti, 41 minuuttia
Kierroksia 1
Korabl Sputnik 4

Sputnik 9 oli toinen viimeisistä Vostok-avaruusaluksen koelennoista ennen miehitettyjä lentoja. Aluksen kyydissä oli koira ja ihmisnukke. Sputnik 9 laskeutui yhden kierroksen jälkeen suunnitelmien mukaisesti ja sen materiaalit löydettiin hyväkuntoisena.

Lento[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sputnik 6:n lennon ja toisen koelentoyrityksen 22. joulukuuta, 1960 epäonnistuttua päätettiin ensimmäisen miehitetyn lennon suunnitelma lyhentää yhden päivän lennosta yhden kiertoradan mittaiseksi. Tämän suunnitelman toimeenpanemiseksi päätettiin nopeassa aikataulussa laukaista kaksi kenraaliharjoituslentoa toteuttaen tulevan miehitetyn lennon suunnitelmaa ja järjestelmiä.

Aluksen Vostok-kapselissa oli Tšernuška-nimisen koiran, hiirien ja marsun lisäksi ihmisnukke, jolle oli leikillisesti annettu nimi Ivan Ivanovitš ja joka oli puettu valkoiseen smokkiin täysin toiminnallisen Sokol-avaruuspuvun lisäksi. Nuken kasvojen eteen oli kirjoitettu selvästi suurin kirjaimin, että kyseessä oli nukke. Tämä oli tehty siltä varalta, että sen olisi löytänyt joku muu ennen pelastusjoukkoja ja luullut löytäneensä kuolleen lentäjän ruumiin. Lennolla testattiin myös aluksen radiojärjestelmiä, mutta tällä kertaa nauhalta soitettiin kuorolaulua yksittäisen ihmisen puheen tai laulun sijaan, jotta länsimaisille kuunteluasemille ei jäisi erheellistä käsitystä, että lento olisi ollut miehitetty [1].

Vostok-alus toimi täysin suunnitelman mukaisesti koko lennon ajan ja se suoritti yhden kiertoradan lennon jälkeen normaalin paluun. Ennen laskeutumiskapselin laskeutumista aktivoitui heittoistuinjärjestelmä odotetulla tavalla ja "Ivan Ivanovitš" laskeutui laskuvarjolla samaan aikaan, kun lennolla olleet eläimet laskeutuivat laskeutumiskapselissa.

Kapselin etsintä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kapselia varten oli järjestetty pelastusryhmä ja useita lentokoneita. Laskeutumisalueella kuitenkin vallitsi lumimyrsky, joka esti lentokoneiden ja helikopterien käytön alueella. Sen lisäksi etsintää vaikeutti kapselin paikannusjärjestelmän vika, joka ilmoitti kapselin sijainnin 20 kilometriä sivuun sen todellisesta sijainnista.

Etsintäryhmän saatua tietoja havaituista laskuvarjoista he jatkoivat matkaa todelliselle laskeutumispaikalle. Sää kuitenkin huononi edelleen ja pelastusryhmä joutui hylkäämään autonsa ja jatkamaan matkaa hevosilla. Noin kahden kilometrin päässä laskeutumispaikasta täytyi ryhmän jättää ratsunsakin ja jatkaa loppumatka jalan. Tilanne oli siinä mielessä tulenarka, että Vostok-aluksen automaattinen itsetuhojärjestelmä oli asetettu aktivoitumaan 60 tuntia laskeutumisen jälkeen. Oletus oli että silloin alus olisi laskeutunut vieraan vallan alueelle eivätkä avaruusviranomaiset halunneet teknologian joutuvat vieraisiin käsiin.

Pelastusryhmän päästyä kapselin luokse he ilmoittivat aluksen sijainnin, mutta sääolosuhteet estivät edelleen alueelle lentämisen. Muutama tunti tämän jälkeen saatiin laskuvarjoilla tiputettua alueelle lisää joukkoja ja varusteita, mutta paikalla ei ollut edelleenkään ketään joka olisi ollut pätevä purkamaan itsetuhojärjestelmän. Laskuvarjohyppääjien pitäessä 100 metrin turva-aluetta kapselin ympärillä päätti vaarasta huolimatta pelastusryhmä avata kapselin ja pelastaa siellä olevat materiaalit. Ryhmä löysi lennolla olleet eläimet erinomaisessa kunnossa ja he kuljettivat niiden lisäksi tärkeät instrumentit läheiseen kylään [2].

Muita tietoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Massa 4700 kg
  • Perigeum: 173 km
  • Apogeum: 239 km
  • Inklinaatio: 64,93°
  • Periodi: 88,6 minuuttia
  • NSSDC-tunnus: 1961-008A

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Space History Notes The Flights of Korabl-Sputnik 4 and 5
  2. Encyclopedia Astronautica Korabl-Sputnik 4