Soutujärvi
| Soutujärvi Совдозеро, Sovdozero |
|
|---|---|
  Soutujärvi |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Venäjä |
| Tasavalta | Karjalan tasavalta |
| Piiri | Suojärven piiri |
| Kunta | Porajärvi |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | kylä |
| Väkiluku (2012) | 3 |
Soutujärvi[1] (myös Soutjärvi,[2] karj. Soudarvi, ven. Со́вдозеро, Sovdozero) on kylä Karjalan tasavallan Suojärven piirin Porajärven kunnassa Venäjällä. Se sijaitsee Soutujärven ja Särkijärven välisellä kannaksella[3] 24 kilometriä Porajärven taajamasta itään[4]. Kylässä on kolme vakituista asukasta (vuonna 2012)[5].
Novgorodin Lapin Sellin pogostaan kuulunut yksitoistataloinen Soutujärven kylä mainitaan vuonna 1597[6]. Se oli suurimmillaan 1700-luvun alussa, jolloin kylässä käsiteltiin Soutujärvestä, Hiisijärvestä ja Särkijärvestä nostettua järvimalmia. Kymmenissä rautahyteissä valmistetut harkot toimitettiin Petroskoin Pietarintehtaaseen jalostettavaksi. Vuonna 1907 Soutujärvellä oli 125 taloa.[7]
1900-luvun alussa Soutujärvi kuului Porajärven volostin Porajärven kyläkuntaan. Vuonna 1905 kylässä oli koulu, 41 taloa ja 260 asukasta.[8] Kyläläiset kuuluivat Jänkäjärven seurakuntaan[7].
1920-luvulla perustettiin aluksi Karhumäen ja sittemmin Petrovskin piiriin kuulunut Soutujärven kyläneuvosto. Vuonna 1933 sen kahdeksassa kylässä oli yhteensä 707 asukasta, joista valtaosa oli karjalaisia ja loput suomalaisia.[9][10] Myöhemmin Soutujärven kylä ja samanniminen asutus liitettiin Porajärven taajaman yhteyteen[11].
Stalinin vainoissa Soutujärveltä vangittiin tai teloitettiin 19 talon isännät. Jatkosodan aikana neuvostojoukot polttivat vetäytyessään koko kylän. Asukkaat oli sitä ennen evakuoitu itään. Sodasta palasi vain naisväkeä lapsineen ja muutama invalidimies.[7]
Kylässä on nykyään lähinnä kesäasutusta[7]. Sen kautta kulkee Suojärven, Porajärven, Juustjärven ja Karhumäen välinen sorapäällysteinen maantie. Kylästä on linja-autoyhteys Porajärvelle ja Hirvaan kautta Petroskoihin.[12]
Kylän keskellä voi yhä nähdä suuria kuonakasoja[7]. Vanhalla hautausmaalla on vuonna 1920 kaatuneiden puna-armeijalaisten hautapaikka[13].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Generalnyi plan munitsipalnogo obrazovanija Porozerskoje selskoje poselenije Suojarvskogo raiona Respubliki Karelija: Materialy po obosnovaniju 2012. Veliki Novgorod: Graf-Info. Viitattu 25.10.2013. (venäjäksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Venäjän federaation paikannimiä, s. 221. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2.
- ↑ EKI kohanimeandmebaasi eki.ee. Viitattu 25.10.2013.
- ↑ Generalnyi plan, s. 59.
- ↑ Generalnyi plan, s. 15.
- ↑ Generalnyi plan, s. 50.
- ↑ Tšernjakova, Irina: Karelija na perelome epoh: otšerki sotsialnoi i agrarnoi istorii XVII veka, s. 266. Petrozavodsk: Izdatelstvo Petrozavodskogo gosudarstvennogo universiteta, 1998. ISBN 5-230-09044-8.
- ↑ a b c d e Sulo Päätalo: Soutujärvi – raudalla rakennettu kylä. Karjalan Heimo, 9-10/2004, s. 132–135. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Spisok naseljonnyh mest Olonetskoi gubernii po svedenijam za 1905 god, s. 278–279. Petrozavodsk: Olonetski gubernski statistitšeski komitet, 1907.
- ↑ Karjalan ASNT:n asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1926 väestönlaskun ainehiston mukaan), s. 40. Petroskoi: KASNT:n tilastohallinto, 1928.
- ↑ Karjalan Autonominen Sosialistinen Neuvosto-Tasavalta: Asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1933 väestönlaskun ainehiston mukaan), s. 31. Petroskoi: KASNT:n KTLH, Sojusorgutshet, 1935.
- ↑ Karelskaja ASSR: administrativnoje delenije, s. 52. Petrozavodsk: Gosudarstvennoje izdatelstvo Karelskoi ASSR, 1960.
- ↑ Generalnyi plan, s. 90-91.
- ↑ Generalnyi plan, s. 40.