Sosialistiliitto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sosialistiliiton nyrkkitunnus

Sosialistiliitto (SL) on Suomessa toimiva vallankumouksellinen sosialistinen järjestö, joka kuuluu kansainväliseen trotskilaiseen International Socialist -suuntaukseen (IS). Vuosina 1995–1998 järjestö tunnettiin nimellä Kommunistinuoret.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kommunistinuoret (1995–1998)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kommunistinuoret perustettiin vuonna 1995, kun joukko Suomen demokraattisessa nuorisoliitossa toimineita irtautui järjestöstä. Eronneet vastustivat SDNL:n liittokokouksessa hyväksyttyä linjausta, jossa järjestön perustehtäväksi määriteltiin Vasemmistoliiton nuorisotoiminta.[1] Kommunistinuoret oli tarkoitettu alle 35-vuotiaille.[2]

Kommunistinuoret teki yhteistyötä ”uuden” Suomen kommunistisen puolueen kanssa. Järjestöstä käytettiin alkuvaiheessa myös nimiä SKP:n kommunistinuorten valiokunta[3] ja SKP:n nuorten toimintaryhmä. SKP:n keskuskomitea päätti maaliskuussa 1996 tukea kommunistinuorten kesäkurssitoimintaa ja lehden levikkityötä sekä ottaa nuoret paremmin huomioon puoluetyössä. Ryhmän puheenjohtajana toimi aluksi Pia Kovin.[4] Juhani Lohikoski toimi helmikuussa 1996 aloittaneen Murros-lehden päätoimittajana.[3] Lohikoski kuului kaksi kautta puolueen keskuskomiteaan. Kovin kuului myös poliittiseen toimikuntaan.

Solid. Prod. oli yhtiö, jonka kautta Kommunistinuoret harjoittivat postimyyntiä. Murrosta julkaisi varsinaisesti Sosialistinen julkaisu. Elokuussa 1996 järjestö ryhtyi julkaisemaan myös Luokkasota-jäsenlehteä.[5]

Vuonna 1998 järjestö vaihtoi nimensä Sosialistiliitoksi karistaen näin nuorisojärjestön leiman itsestään. Nimi muutettiin myös ennen kaikkea siksi, että kaikki kommunismi on Suomessa perinteisesti yhdistetty Neuvostoliittoon.[6][7] Sosialistiliiton puheenjohtajana jatkoi Juhani Lohikoski.[6]

Sosialistiliitto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järjestön nimenmuutoksesta päättänyt kokous jakoi jäsenistöä, ja joitain SKP:tä lähellä olleita osastoja erosi järjestöstä. Nämä osastot perustivat 2000 puolueisiin sitoutumattoman mutta SKP:tä lähellä olleen Kommunistisen nuorisoliiton. Hajoamisen jälkeen Sosialistiliiton toiminta pääkaupunkiseudun ulkopuolella väheni.

Huhtikuussa 2000 SL päätti kevätkokouksessaan liittyä, trotskilaisuudencliffiläistä” haaraa edustavaan, International Socialist -suuntaukseen (IST).[8] Tätä ennen järjestö teki yhteistyötä monien eri internationaalien ja järjestöjen kanssa.[9] Päätös IST:hen liittymisestä tehtiin äänin 11–3. Liittymistä vastusti nimellä Marxilainen Oppositio (MO) järjestäytynyt ryhmä, joka erosi Sosialistiliitosta ja perusti kesällä 2000 Marxilaisen työväenliiton (MTL). MTL liittyi Kansainväliseen työväenkomiteaan (IWC).[10]

SL oli mukana rakentamassa antikapitalistista ja sodanvastaista liikettä. Sosialistiliitto järjesti kuljetuksia muun muassa Göteborgin ja Kööpenhaminan protesteihin kesällä 2000 ja talvella 2001. Sosialistiliitto oli mukana perustamassa uusliberalisminvastaista Suomen Attac -järjestöä. Järjestön aktiiveja kuului Attacin hallitukseen ja Juhani Lohikoski toimi pari kautta sen puheenjohtajana.

SL tekee yhteistyötä vasemmistolaisten ja muiden kansalaisjärjestöjen kanssa eri kampanjoissa yhteisten teemojen puolesta. Aktiivisinta liiton toiminta on ollut pääkaupunkiseudulla.

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SL:n korkein päättävä elin on liittokokous, joka valitsee vähintään viisihenkisen keskusneuvoston organisoimaan toimintaa liittokokousten välissä. Keskusneuvosto valitsee Murroksen päätoimittajan, kansainvälisen sihteerin ja rahastonhoitajan sekä koordinoi toimintaryhmiä.

SL:lla on kaksi paikallisryhmää pääkaupunkiseudulla ja yksi Tampereella. Vuonna 2003 järjestössä kerrottiin olevan 150 jäsentä.[11] Alkuvuonna 2001 Juhani Lohikoski kertoi liittoon kuuluvan 80 jäsentä.[7] Vuonna 1999 Sosialistiliitolla oli toimintaryhmä 10 paikkakunnalla.[12]

Tiedonvälitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järjestön äänenkannattaja on 1996 ilmestymisensä aloittanut kuukausittainen Murros-lehti. 2005 aloitti ilmestymisensä myös SL:n teoreettinen äänenkannattaja Antikapitalisti. SL on julkaissut myös lukuisia pamfletteja ja kirjasia.

Vaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sosialistiliitto on osallistunut ajoittain eduskunta- ja kunnallisvaaleihin. Eduskuntavaaleissa 1999 järjestö asetti yhteensä neljä ehdokasta neljässä vaalipiirissä. Sosialistiliiton ehdokkaat olivat SKP:n listoilla Muutos 99 -vaaliliitossa. Ehdokkaat saivat 390 ääntä.[13] Europarlamenttivaaleissa 1999 SL ei antanut tukeaan millekään listalle[14].

Kunnallisvaaleissa 2004 Sosialistiliitto asetti neljä ehdokasta Asukkaiden Helsinki ja Asukkaiden Vantaa -listoille, ja järjestö kampanjoi ympäri pääkaupunkia omin tunnuksin. SL:n ehdokkaat saivat Helsingissä 208 ääntä (0,08 %). Asukkaiden Helsinki -listan vaaliliitto SKP:n kanssa varmisti yhden valtuutetun läpimenon.[15]

Presidentinvaaleissa 2000 SL kehotti äänestämään porvarillisia ehdokkaita vastaan, ja järjestö antoi kriittisen tukensa Tarja Haloselle.[16] Vuoden 2005 syksyllä Sosialistiliitto oli mukana Utopia 2006 -kampanjassa, jonka tavoitteena oli saada mikkeliläinen vasemmistonuori Ilkka Tillanen presidenttiehdokkaaksi.[17] Kampanjan epäonnistuttua SL kehotti äänestämään Tarja Halosta.[18]

Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Sosialistiliitto tuki eräitä Vasemmistoliiton ehdokkaita kuten Paavo Arhinmäkeä Helsingissä. Helsingin Sosialistiliitto organisoi vaalikampanjan aikana "Paavon jengin lähiökiertueen".[19] Kiertue jatkui myös vaalien jälkeen.

Ylioppilaskuntavaaleissa sosialistiliittolaisia on valittu edustajistoihin muun muassa 1999 Helsingissä (Sitoutumaton vasemmisto)[20] ja 2001 Turussa (Radikaalivasemmisto).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Perttu Iso-Markku: Nuorisoliiton kivuliaat vuosikymmenet (Arkistoitu – Internet Archive) Vasemmistonuoret
  2. Juhani Lohikoski: Suomen vallankumouksellinen vasemmisto (Murros #13)
  3. a b Murros puolustaa nuorten oikeuksia. Tiedonantaja, 15.3.1996.
  4. Vallankumouksellisuus, aatteellisuus ja avoimuus. Tiedonantaja, 15.3.1996.
  5. Kommunistinuoret tarjoavat vallankumouksellista toimintaa. Murros, 1996, nro 3.
  6. a b Socialist League - new blood of the Left (Sosialistiliitto 25.10.1998)
  7. a b Elina Mikola: Vallankumous on vain välivaihe (Ydin 2/2001)
  8. SL päätti liittyä IS-suuntaukseen (Murros #26); Sosialistiliitto mukaan IS-suuntaukseen (Murros #27)
  9. Juhani Lohikoski: Kootaan vaan joukkoja (Murros #13)
  10. Cliffilainen Sosialistiliitto sinetöi lahkolaisuutensa: Marxilainen Oppositio marssi joukolla ulos kevätkokouksen loputtua (Marxilainen oppositio 23.4.2000); Marxilaisen Työväenliiton perustaminen marxilaisen liikkeen jälleenrakentamiseksi Suomessa (Marxilainen työväenliitto 10.6.2000)
  11. Sampsa Oinaala: Oikeutta, ei pommeja! (Arkistoitu – Internet Archive) (Voima 3/2003)
  12. SL:n yhteystiedot (Sosialistiliitto 1999)
  13. SL mukana vaaleissa omilla ehdokkailla viidessä vaalipiirissä (Sosialistiliitto 3.2.1999); Luettelo ehdokkaista vaalipiireittäin ja puolueittain, myös heidän äänimääränsä ja vertauslukunsa (Tilastokeskus 1999); Yksi tiedotteessa mainittu henkilö ei ollut ehdolla.
  14. Sosiaalisen Euroopan puolesta (Murros #16)
  15. Ehdokkaat (Sosialistiliitto 2004); Juhani Lohikoski: Vasemmisto voitti Helsingissä (Sosialistiliitto 2004)
  16. Sosialistit ja presidentinvaalit (Murros #21)
  17. Matti Mamia: Ilkka Tillanen presidentiksi (Murros #82); Ilkka Tillanen presidenttiehdokkaaksi (Sosialistiliitto 2005)
  18. Kriittisesti, "Yhdeksän" (Sosialistiliitto 16.12.2005)
  19. Uuden vasemmiston puolesta (Sosialistiliitto 7.2.2007); Juhani Lohikoski: Mitä nyt? (Sosialistiliitto 19.3.2007); SL:n liittokokous 6.5.2007 (Sosialistiliitto 2007)
  20. Edustajistovaalit koko maassa (Murros #20)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]