Sormula

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sormula (v:sta 1948 ven. Синицыно, Sinitšyno)[1] on kylä Yskjärven etelärannalla Kyyrölän kunnassa Viipurin piirissä Leningradin alueella Venäjällä. Sormula kuuluu Suomen Neuvostoliitolle luovuttamiin alueisiin ja se oli Suomelle kuuluessaan osa Muolaan kuntaa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyläkuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sormula sijaitsi Muolaan eteläosassa[2] noin seitsemän kilometriä kirkonkylästä Kirkkorannasta etelään.[3] Sen naapurikyliä olivat lännessä Parkkila ja Lavola, etelässä Ilola ja idässä Harvola.[3] Vuonna 1936 Sormulan pinta-ala oli 20,68 neliökilometriä, josta oli peltoa 434 hehtaaria, niittyä 35 hehtaaria ja metsää 1 566 hehtaaria.[4]

Sormulan kylän etelä- ja keskiosat olivat pääasiassa metsää ja suota ja asutus oli keskittynyt kylän pohjoisosaan Yskjärven rannalla olevan laajan peltoaukean keskelle.[3] Kylän metsäisen keskiosan halki kulki Viipurista Kivennavalle johtava Kantatie 63.[3][5] Kantatie 63 erkani Parkkilassa kylätie, joka johti Sormulan kyläkeskuksen ja Harvolan kautta takaisin kantatielle 63.[3] Kylässä oli kaksi kauppaa ja kanskoulu.[6]

Sormulan kylä muodosti Harvolan ja Vesikkalan kylien kanssa Yskjärven koulupiirin, jonka koulurakennus sijaitsi kylätien varrella Harvolan ja Sormulan kylien välimaastossa Sormulan kylän puolella.[7] Koulupiiri oli perustettu vuonna 1906 ja koulutalo oli valmistunut seuraavana vuonna.[7] Koulu paloi talvisodassa.[7]

Sota-aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sormulan väestö evakuoitiin läntisempään Suomeen heti talvisodan alettua vuonna 1939.[8] Moskovan rauhassa 1940 alue luovutettiin Neuvostoliitolle, mutta Suomi valtasi alueen takaisin jatkosodan alussa 1941 ja kylän asukkaat pääsivät palaamaan raunioituneeseen kotikyläänsä. Jälleenrakennus keskeytyi vuonna 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua ja kylän asukkaat evakuoitiin uudelleen. Rauhanteossa kylä jäi taas Neuvostoliiton puolelle.

Sodan jälkeen Muolaan siirtoväki asutettiin Lounais-Hämeeseen, jossa Sormulan kylän asukkaat asutettiin Sääksmäelle.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • toim. Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino: Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Karjalan kannas. Autoilijan tiekartta 2002 1:250 000. (historialliset suomalaiset paikannimet) Sankt-Peterburg: Diskus Media, 2002.
  2. Rapo Seppo: Muolaa v. 1939 Luovutettukarjala.fi. 3.9.2000. Viitattu 12.1.2010.
  3. a b c d e Toim. Jaatinen Martti: Karjalan kartat, s. 37 & 71. Helsinki: Tammi, 1997. ISBN 951-31-0972-0.
  4. Luukka, Sarkanen & Repo 1952, s. 195
  5. Karjalankannas 1:200 000. Karttakeskus, 1938. Kartan verkkoversio (viitattu 12.1.2010)
  6. Repo 1952, s. 481-483
  7. a b c Mäkirinne Mikko: Kunnallinen elämä. Muolaa, s. 233. Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.
  8. Luukka & Sarkanen 1952, s. 400
  9. Luukka Sulo & Rämö Antti: Kohtalonvuodet 1939-1944, s. 443. Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.