Sondre Norheim

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sondre Norheim (10. kesäkuuta 18259. maaliskuuta 1897) oli hiihdon kehittäjä ja tunnettu talviurheilumies. Hän syntyi Øverbøssä, Morgedalin kunnassa, Telemarkissa, Norjassa. Hänen perheensä oli hyvin köyhä ja myöhemmin se muutti Kvævenin tilalle Øverbøn läheisyyteen. Sondre oli vain kaksivuotias, kun hänen äitinsä kuoli.

Vuonna 1868 hän voitti ensimmäiset kansalliset hiihtokilpailut Kristianiassa (nyk. Oslo) voittaen nuoremmat kilpakumppaninsa ylivoimaisesti yhdessä muiden Telemarkista 200 kilometrin matkan matkustaneiden kumppaniensa kanssa. Noissa kilpailuissa Norheim esitteli maailmalla kehittämänsä välineet ja uuden käännöstyylin telemarkilaisen käännöksen. Myöhemmin hän esitteli christiania-parallelkäännöksen, joka vakiintui alppihiihdossa käytettäväksi.

Sondre Norheimia pidetäänkin aiheellisesti nykyaikaisen hiihdon isänä. Hän kehitti muun muassa laskettelua sekä itse lajin että myös välineiden alalla. Hän muun muassa kehitti kannantaussiteen ja suksia, joissa oli leikatut sivut, jotta kääntyminen olisi helpompaa. Norheimin keksinnöt tekivät mahdollisiksi nykyaikana niinkin yksinkertaisilta tuntuvat asiat kuin suksilla kääntymisen ja hyppäämisen ilman, että sukset irtoaisivat jalasta. Norheimin ansiosta nykyaikana sana "slalom" (norj. slalåm, sla = rinne, tasainen pinta, låm = mäkeä alas tuleva latu) on yleismaailmallinen nimitys pujottelulle. Myöhemmin norjalaiset levittivät slalomia ja Telemark-hiihtoa Keski-Euroopan alppihiihtokeskuksiin.

1952, 1960 ja 1994 talviolympialaisten olympiatuli sytytettiin Norheimin syntymäpaikassa Øverbøssä.