Somalian anarkia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vihreäksi linjaksi kutsuttu hylätty katu Mogadishussa tammikuussa 1993 pian Siad Barren kukistumisen jälkeen

Somalian anarkiaksi kutsutaan maan yhteiskunnallista tilannetta valtiokoneiston hajoamisen jälkeen 1991. Kokemus valtiottomasta yhteiskunnasta parinkymmenen sen jälkeen kuluneen vuoden aikana osoittaa eräiden näkemysten mukaan, kuinka tällainen yhteiskunta pystyy toimimaan nykyaikaisissa puitteissa.kenen mukaan?[1][2]

Maa ilman valtiovaltaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sitten sosialistidiktaattori Siad Barren kaatumisen tammikuussa 1991 Somaliassa ei ole ollut toimivaa keskushallintoa[3] aina nykyiseen väliaikaiseen liittohallituksen perustamiseen saakka. Suuret osat maata, kuten itsenäiseksi julistautunut Somalimaa, sekä autonomisiksi julistautuneet Puntmaa, Awdal[4] ja Galmudug ovat vailla kansainvälistä tunnustusta. Jäljelle jääneet alueet, mukaan lukien Mogadishu, ovat jakautuneet pienempiin alueisiin, joita johtavat toistensa kanssa kilpailevat sotalordit. Maalta puuttuvat keskitetyt lupakäytännöt liiketoimille ja henkilöille.selvennä

Somalian hallitusta edustaa väliaikainen liittohallitus, joka vuoteen 2006 saakka piti valtaa Baidoassa, maan kolmanneksi suurimmassa kaupungissa. Etiopian joukkojen avulla se valloitti islamilaisten tuomioistuimien liiton rauhoittaman pääkaupungin Mogadishun vuoden 2006 lopulla. Väliaikaishallitus ei ole pystynyt keräämään veroja ja rahoittaa toimintansa YK:n tuella. Se on yrittänyt laajentaa valtaansa Somaliassa Afrikan Unionin joukkojen avulla. Se ei ole kuitenkaan onnistunut pitämään hallinnassaan muuta kuin tärkeimpiä liikenneyhteyksiä ja pääteitä. Maaseutu ja muut kaupungit ovat edelleen valtiottomassa tilassa. Islamilaiset ryhmät taistelevat keskenään niiden alueiden hallussapidosta, joihin väliaikaisen hallinnon valta ei yllä[3].

Ekonomisti Alex Tabarrokin mukaan valtiovallan puuttuminen Somaliasta on ollut "ainutlaatuinen testi anarkian toimivuudesta", jossakin määrin jopa David Friedmannin ja Murray Rothbardin anarko-kapitalistista teoriaa ,[5]. Jotkut anarkokapitalistit ja muut anarkistit kieltävät tämän pitäen Somalian tilannetta yksinkertaisesti kaaoksena,[6] joka johtuu valtasuhteiden epätasaisesta jakautumisesta sekä naapurimaiden ja länsimaiden, kuten USA:n, sekaantumisesta maan asioihin [7].

Somalian tilanne valtiovallan hajoamisen jälkeen ja erityisesti ulkovaltojen väliintulon epäonnistuttua on tarjonnut selkeän tilaisuuden seurata valtiottoman maan kehitystä talous-, poliittisten- ja yhteiskuntateorioiden valossa olosuhteissa, joissa länsivaltojen diplomaattiset ponnistelut ja avustusjärjestöt ovat vain vähän pystyneet vaikuttamaan maan tilanteeseen[8] Antropologi Peter D. Little toteaakin, että Somalian tilanne on kumonnut "oletuksen valtion roolista turvallisuuden ja palvelujen ylläpitäjänä".[9]. Naomi Klein toteaa teoksessaan Tuhokapitalismin nousu, että kaaoksen olosuhteissa on mahdollisuus muuttaa yhteiskunnallisia oloja tavalla, jotka eivät normaaleissa oloissa onnistu.

Laki ja järjestys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siad Barren hallinnon kukistuttua Somaliasta on puuttunut toimiva keskushallitus. Kaupunkialueilla, kuten Mogadishussa toimii yksityisiä poliisivoimia.[10] Keskushallinnon jälkeen somalialaiset yksinkertaisesti ottivat uudestaan käyttöön perinteisen klaanipohjaisen hallinnon, jota siirtomaavalta tai Siad Barren diktatuuri eivät itse asiassa koskaan pystyneet hävittämään. Somalien perinteistä yhteiskuntamuotoa pidetään oikeiston keskuudessa anarkistisena; yhteiskuntatieteilijöiden mukaan somalien paimentolainen elämäntapa ajautuu helposti ristiriitoihin paikalleen asettuneen, järjestäytyneen yhteiskunnan kanssa.[11] Poliittinen liittolaisuus perustuu vahvemmin klaaniin kuin puolueeseen. Tämä tekee keskitetyn hallinnon erittäin vaikeaksi [12].

Antropologi Spencer MacCallumin mukaan ainoa hallintovalta, joka toimii Somaliassa, on perinteiset Xeer-käräjät. Käräjillä sovitaan klaanien välisistä periaatteista, jotka takaavat matkustajalle turvallisen matkan, ja kauppiaille rehdin kaupan periaatteet. Xeer-käräjät toimivat lähes muinaiseen malliin kaikkialla maassa etenkin maaseudulla. MacCallum pitää Xeer-käräjien ansiona, että Somalia on selvinnyt niin hyvin ilman keskitettyä hallintoa, koska Xeer takaa lainsuojan kaupalle ja taloudelliselle kehitykselle. Laki ja rikokset määritellään omistusoikeuden mukaan ja rikosoikeus perustuu korvaukseen eikä vankeuteen. Vaikka Xeer-käräjät periaatteessa vastustaa verotusta, se takaa kuitenkin normaalin kaupankäynnin ja taloudellisen kehityksen[13][14] MacCallum vertaa Xeer-käräjiä kuudennen vuosisadan Skotlantiin, josta myös puuttui keskitetty vallanpito [13].

Sosiaaliset olot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lääkärit ilman rajoja (Médecins Sans Frontières) raportoi, että valtiovallan kukistuttua Somaliassa päivittäinen väkivalta oli katasrofaalista.[15] Tilastot vuodelta 2000 osoittavat, että vain 21% väestöstä oli turvallisen juomaveden piirissä, ja lapsikuolleisuus oli maailman korkein (10% kuoli synnyttyään ja lopuista 25% alle viiden vanhana) [3]. Lisäksi aikuisten lukutaito putosi noin 24%:sta vuonna 1989 noin 17%:iin vuonna 2001.[16] Vuonna 2003 tehdyssä tutkimuksessa oli lukutaito kuitenkin noussut pari prosenttia (19%) [17] Valtiovallan romahtamisen ja sisällissodan vaikutus inhimilliseen kehitykseen oli syvä. Se johti poliittisen järjestelmän hajoamiseen sekä sosiaalisen ja taloudellisen järjestelmän romahtamiseen ja valtavaan maan sisäiseen ja ulkomaille suuntatutuneeseen pakolaisuuteen.[16]

Instituutioiden hajoaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toimivan valtiovallan instituutioiden ja säännösten puutteessa syntyi vapaaehtoisuuden pohjalta ja ilman säännöksiä toimivia ratkaisuja asioiden hoitoon. Yksityissektori otti valtion instituutioiden suorittamia tehtäviä. Maailmanpankin tutkimuksessa Somalian taloudesta vuonna 2004 todettiin, että "rahajärjestelmän ja siihen liittyvien palveluiden on helpompaa toimia valtiottomassa tai heikosti valvotussa yhteisössä, kuin aiemmin on uskottu."[17] The New York Times kuvailee valtiovallan hajoamisen jälkeistä Mogadishua "äärimmäiseksi esimerkiksi kaikenlaisten säännösten puuttumisesta,"[18] huomaten, että "pelkäämättömät yrittäjät, naiset mukaan lukien, ovat synnyttäneet yksityisiä sairaaloita, kouluja… puhelinyhtiöitä, voimalaitoksia ja satamia."[18]

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksityiset tiedotusvälineet kuten tämä Haatuf-sanomalehti Hargeisassa nousivat kukoistukseen valtiovallan romahtamisen myötä.

Toimittaja Kevin Sites raportoi matkastaan anarkistiseen Somaliaan "Somalia, vaikka onkin brutaalin köyhä, on libertarismin unelma. Vapaa yrittäjyys kukoistaa, ja sitä säännöstelee vain elinvoimainen kilpailu”… ”Somaliassa on Afrikan parhaat tietoliikenneyhteydet. Täältä löytyy kourallinen yrittäjiä, jotka pystyvät järjestämään kristallin kirkkaasti kaikki palvelut kotiin tai toimistoon 10 dollarin kuukausimaksusta."[19] Lankayhteyden saa kolmessa päivässä, kun naapurimaassa Keniassa sitä saa odottaa vuosikausia.[14] Muissa Afrikan maissa julkinen monopoli ja lisenssit rajoittavat kilpailua ja tietoliikennepalvelujen kehittymistä.[14] Abdullahi Mohammed Hussein Telecom Somalia yrityksestä totesi, että valtion postilla ja teleyhtiöllä oli ennen monopoli, mutta nyt yksityiset yrittäjät voivat vapaasti harjoittaa liiketoimintaa,[20] Maailmanpankki raportoi vuonna 2007, että ainoastaan 1,5 prosenttia väestöstä omisti puhelimen.[17] Tämä johti kymmenen ankarasti kilpailevan puhelinyhtiön esiintuloon.[21] CIA:n World Factbookin mukaan yksityiset puhelinyhtiöt tarjoavat palvelujaan useimmissa kaupungeissa langattomalla teknologialla, ja puhelinmaksut ovat maanosan halvimmat.[3] The New York Times on huomannut, että yksityiset postipalvelutkin toimivat.[2] The Economist toteaa, että puhelinyhtiöt Somaliassa ovat elävä esimerkki siitä, kuinka valtiovalta voi tuottaa enemmän vahinkoa kuin hyötyä tietoyhteyksien kehittämisessä.[22]

Sähköistys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jopa pienimmät kaupungit ovat nyt sähkövoiman piirissä, vaikka ne ennen vuotta 1991 olivat sähköistämättä.[23]

Paikallisen liikemies Abdirizak Osma on järjestänyt Keski-Somaliassa sijaitsevaan autiomaakaupunki Gaalkaioon katuvalot laajentaessaan liiketoimintaansa puhelinyhteyksistä sähkövoimaan. Hän ei tarjoa ainoastaan katuvaloja vaan myös ilmaista sähköä paikalliseen sairaalaan.[21]

Media[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtiovallan kukistumisen jälkeen maahan syntyi kymmeniä sanomalehtiä ja radioasemia. Mogadishussa on kaksi kilpailevaa TV-asemaa ja yksityinen kansainvälinen satelliittikanava, jonka ohjelma-aika jaetaan Myanmarin valtiollisen television kanssa puoliksi.[21]

Kulkuyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1989 ennen valtion romahtamista maan ainoalla lentoyhtiöllä oli vain yksi lentokone. Nyt maassa on arviolta viisitoista lentoyhtiötä, kuusikymmentä lentokonetta ja kuusi kansainvälistä lentolinjaa maan sisäisten reittien lisäksi. Air Somalia ja Daallo Airlines lentävät kohteinaan muun muassa Djibouti, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Pariisi ja Lontoo. Vuoden 2005 Maailman pankin raportin mukaan yksityiset lentoyhtiöt kukoistavat. Monilla on viisi tai useampia koneita ja yhtiöiden välillä on hintasota. [24] Mohammed Yassin Oladin, Daallo Airlinesin omistajan mukaan valtiovallan puuttumisesta on sekä haittaa että hyötyä. Liiketoiminta on vapaata. Korruptiota ei ole, koska ei ole valtiovaltaakaan, mutta lentoyhtiön pitää itse rakentaa lentokenttiä ja huoltaa niitä, ja lentää voi vain, kun tilanne on turvallinen.[24] Bosaso, joka oli ennen pieni 5000 asukkaan kalastajakylä, on kehittynyt vapaan markkinatalouden ansiosta 150 000 asukkaan kaupungiksi. Sen kansainvälisen tuonti ja vientikaupan arvo on 15 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuodessa.[25] Bosassoon on syntynyt yksityiseltä pohjalta toimiva oikeuslaitos, koulut ja jopa yliopisto [25].

Lentoliikenteen kehittyminen on liittynyt maantieliikenteen esteisiin; yksityiset armeijat ovat katkoneet päätiet, ja teillä liikkujalta peritään tullimaksuja, jotka vaihtelevat kolmesta dollarista 300 dollariin riippuen mukana kuljetettavista tavaroista. BBCn raportin mukaan pääkaupungin ja aiemmin 50 kilometrin päässä olevan toimivan lentokentän välillä oli seitsemän tiesulkua. Useimmin tiesulun pitäjät käyttävät rahat khat-huumeeseen, jota yksityisarmeijat käyttävät ja jonka kaupalla ne rahoittavat toimintansa.[24]

Merirosvous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Afrikan sarven merirosvous on tehnyt alueen rannikkovesistä yhden maailman vaarallisimmista laivaväylistä. Vuonna 2006 merirosvot iskivät kymmenen kertaa mutta 2007 31:een alukseen. Vuoden 2008 aikana kaikki ennätykset rikottiin. Merirosvoille on maksettu miljoonia dollareita lunnaita. Somalialaiset liikemiehet varustavat merirosvoaluksia. Valtiovallan heikkous antaa merirosvoille vapaat kädet. Somalian tilanteen johdosta kesäkuussa 2008 YK:n päätöksellä tuomittiin merirosvous ja pyydettiin laivastoja turvaamaan merirosvojen uhkaamat kuljetukset alueella. Somalialaiset merirosvot ovat puolustaneet toimintaansa kalastusvesien suojaamisena ryöstökalastajia ja ongelmajätteitä tyhjentäviä aluksia vastaan [26].

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2007 raportissa Somalian koulutuksen tilasta Abdullahi Sheikh Abdinoor osoitti, että "Somalit ovat sopeutuneet valtiovallan puuttumiseen olosuhteisiin nähden hyvin siitä huolimatta, että sisällissota, epäjärjestys ja laittomuudet maassa jatkuvat.[8] Koulutusjärjestelämän romahtamisen seurauksena uusia koulutuksen tarjoajia on ilmaantunut anarkian keskelle; opettajat ja muut kasvattajat, jotka ovat nähneet koulutuksen tarpeellisuuden, ovat avanneet omia koulujaan melko spontaanisti."[8] Yhteistyössä paikallisten sijoittajien kanssa on avattu voittoa tuottavia koululaitoksia. [2]

Vuosisatoja valtiovaltaa vastustaneet somalit ovat vastanneet islamilaisesta koulutuksesta täysin yksityisesti.[8] Suurin osa kouluista on rahoitettu koulumaksuin vapaan markkinatalouden periaatteella. Koulumaksut ovat tyypillisesti $10 kuukaudessa.[18] Siellä missä valtion ylläpitämä koulu toimii yksityiskoulujen rinnalla, yksityiskoulut voittavat ne akateemisten saavutusten mittareilla. [8] Perusasteen koulujen määrä on noussut sisällissotaa edeltäneestä 600 koulusta nykyiseen 1172 kouluun kattaen 28% ikäluokasta. [27] Toisen asteen koulujen määrä on myös lisääntynyt vuodesta 1998.[16] Mogadishussa Benadir University, Somalia National University ja Mogadishu University ovat kolme kahdeksasta yliopistosta, jotka hoitavat kolmannen asteen koulutusta eteläisessä Somaliassa.

Raha[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rahan vaihtokeskus Hargeisassa Somalimaan pääkaupungissa. Pankkien puuttumisen vuoksi rahanvaihtopisteitä on noussut kaikkialle maahan, ja niissä käsitellään miljardin dollarin vaihtokassaa vuosittain.

Maan valuutan Somali Shillingin rinnalle tuli vaihtoehtoisia valuuttoja pian vuoden 1991 valtiovallan romahduksen jälkeen. Tällainen oli Na shilling, joka ei saanut juuri uskottavuutta sekä Balweyn I and II, jotka olivat vanhojen seteleiden väärennöksiä. Kilpailevat valuutat johtivat rahan valmistuksesta syntyvään inflaatioon, jossa 1000 shilligin setelin arvo, 0.04 dollaria, läheni sen painatuskustannuksia. Kuluttajat kieltäytyivät hyväksymästä muuta kuin ennen vuotta 1991 painettua rahaa, joka hillitsi inflaation syvenemistä. Ennen vuotta 1991 painettuja seteleitä ja niistä tehtyjä väärennöksiä pidetään samana valuuttana. Pienenkin ostoksen tekoon tarvitaan suuria setelinippuja.[14]

Valuutan arvon säilymisen sisällisodanoloissa selittää Peter D. Little teoksessaan Somalia: Economy without a State johtuvan siitä, että sitten vuoden 1991 ei ole ollut hallitusta, joka olisi painanut rahaa maksakseen virkamiestensä ja armeijan kustannukset. Kauppiaat eivät varastoi suuria määriä valuuttaa, vaan muuttavat ne pian Yhdysvaltain dollareiksi. Raha siirretään investointeja varten puhelimitse ulkomaille. Henkilöllisyyden varmistamiseksi henkilön pitää selvittää suku- ja klaanitaustansa, jotta rahat päätyvät oikealle henkilölle. Yksityiset rahansiirtoyhtiöt tunnetaan nimellä hawala. Ne auttavat rahansiirrossa. Yhdysvallat sulki yhden suurimmista, Al Barakaatin, vuonna 2001 terroristien rahansiirrosta epäiltynä. Samalla suljettiin yhtiön viestintäliikenne, jossa oli yli 40 000 asiakasta.

Väliaikaisen kansallisen hallituksen perustamisen yhteydessä vuonna 2000 joukko liikemiehiä toi maahan 30 miljardia shillinkiä Kanadassa painettuja seteleitä. Tästä oli seurauksena rahan arvon romahtaminen, joka synnytti laajoja mielenosoituksia ja protesteja Mogadishussa. Tämä ja lisääntyvä rahan painaminen romahduttivat valuutan arvon, ja väliaikainen kansallinen hallitus oli pakotettu ostamaan takaisin osan jakamastaan valuutasta.[28]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bakaara markkinat keskellä Mogadishua kukoistaa säännöstelyn puutuessa.

Vaikka luotettavat tilastot puuttuvat, YK:n mukaan sisällissota on köyhdyttänyt jo ennestään maailman köyhimpiin maihin kuuluvaa Somaliaa.[29] Kuitenkin CIA:n World Factbookin mukaan maan talous on kohentunut 2000-luvulla. Anarkiasta huolimatta Somalian palvelusektori on kasvanut. Mogadishun markkinat tarjoavat erilaisia tuotteita ruoasta elektroniikkaan. Hotellit toimivat ja yksityisarmeijat takaavat turvallisuuden. [3]

Mitattaessa äärimmäistä köyhyyttä Maailman Pankin tilastoissa vuodelta 1998 henkilöt, jotka elivät alle dollarilla päivässä, Somalia selviytyi ilman hallitusta paremmin kuin moni muu maa Afrikassa, ja Somaliassa oli jopa paremmat palvelut kuin monessa muussa köyhässä maassa.[17] CIA:n World Factbook mukaan tilastoissa Somalian bruttokansantuotteeseen henkilöä kohden, kasvuun, henkeä kohti laskettuun tuloon ja inflaatiolukuihin pitäisi suhtautua skeptisesti.[3] Bruttokansantuotte henkilö kohden on Somaliassa 2008 esitetyn arvion mukaan keskimäärin 600 dollaria.

Valtion ja sen laitosten puutteessa yksityissektori kasvoi "huomattavasti" Maailman Pankin vuoden 2003 raportin mukaan. Erityisiä kasvualoja ovat olleet kauppa, liikenne, rahaliikenne ja infrastruktuuri sekä perustuotannossa maatalous, karjatalous ja kalastus.[16] Vuonna 2007 YK raportoi, että maan palvelusektori kukoistaa.[29] Ekonomisti Peter T. Leeson tutkimuksessaan "the impact of anarchy on Somali development" osoitti, että vaikka kehitystaso on matala, 18 avainindikaattorin avulla verrattaessa maan kehitystä tilanne on nyt parempi. Somaleilla menee nyt paremmin kuin valtiovallan alla. Somalien elintaso on noussut ja mennyt edelle valtiovallan sortumisen jälkeen verrattuna moniin muihin valtioihin, joissa valtiovalta on säilyttänyt otteensa. [14]

Islamilaiset tuomioistuimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Somalian poliittinen kartta joulukuulta 2006. Siinä näkyvät Islamilaisten tuomioistuinten liiton vaikutusalueet Somalian sisällissodassa.

Keskusvallan romahtamisen seurauksena suuri osa laillista järjestelmää ja koululaitosta sekä sosiaalisia palveluja siirtyi uskonnollisten järjestöjen hallintaan, jotka rahoittavat toimintaansa kansainvälisten lahjoittajien ja maasta muuttaneiden somalien avustuksin. Vuonna 2005 jotkut näistä liittyivät Islamilaisten tuomioistuinten liitoksi sen jälkeen, kun sotalordit ajautuivat ristiriitaan sharia-pohjaisten tuomioistuimien kanssa. USA:n terrorismin vastainen sota laajeni Somaliaan. Huolissaan Islamin noususta CIA siirsi satojatuhansia dollareita Somalian sotalordeille 2006 tarkoituksenaan kukistaa mahdolliset Al Qaedan jäsenet, joiden he uskoivat piileksivän Islamilaisten tuomioistuinten suojissa.[30]

Joidenkin asiantuntijoiden mukaan CIA:n toimet lisäsivät Islamilaisten taistelijoiden voimaa sen sijaan, että olisivat heikentäneet sitä. Islamilaisten tuomioistuinten liitto piiritti sotalordien miehittämän Mogadishun ja otti haltuunsa koko kaupungin ympäristöineen kesäkuussa 2006.[30]Islamilaisten tuomioistuinten liiton hallinnassa Mogadishu muuttui turvalliseksi kaupungiksi. Se kuitenkin häädettiin kaupungista Etiopian armeijan voimin YK:n, Afrikan unionin ja Yhdysvaltain hallituksen tuella. Somalian väliaikaisen liittohallituksen parlamentti muutti tämän jälkeen kaupunkiin. Väliaikainen liittohallitus kohtasi jatkuvaa vastarintaa. Tammikuussa 2009 poliitikko Abdirahman Ahmed teloitettiin syytettynä apostasiasta Sharia-tuomioistuimessa.

Somalian väliaikainen liittohallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainvälisesti tunnustettu YK:ssa maata edustava Somalian väliaikainen liittohallitus perustettiin 2004. Sitä edelsi väliaikainen kansallinen hallitus. Somalian väliaikainen liittohallitus hallitsee yhdessä Islamilaisten tuomioistuimien liiton Somalian jälleenvapauttamisen liittoutuman (Alliance for the Re-liberation of Somalia) kanssa USA:n, YK:n ja Afrikan Unionin tukemana. Se taistelee kapinallisia vastaan maan etelä- ja keskiosissa sekä pääkaupungissa Mogadishussa. Itsenäiseksi julistautunut Somalimaa on suhteellisen rauhallinen. Autonominen Puntland on kuulu merirosvoistaan, joita kansainväliset laivastotkaan eivät ole saaneet kuriin. Maaliskuussa 2009 Somalian uudelleen muodostettu hallitus julisti, että maan rauhoittamiseksi se ottaa käyttöön shari'an maan virallisena oikeusjärjestelmänä. [31]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. The Rule of Law Without the State Mises Daily Article. 2007-09-12. Ludwig von Mises Institute. Viitattu 2007-10-03.
  2. a b c Gettleman, Jeffrey. "In Somalia, Those Who Feed Off Anarchy Fuel It", The New York Times, 2007-04-27. Luettu 2008-01-13. 
  3. a b c d e f Somalia CIA World Factbook. Viitattu 2007-10-01.
  4. Awdal "Republic": Declaration of Independence, [Somalia] University of Pennsylvania - African Studies Center. Viitattu 2009-06-28.
  5. Somalia and the theory of anarchy Marginal Revolution. 2004-04-21. Viitattu 2008-01-13.
  6. Hargis, Mike (Winter 1993). "Somalia - Chaos or Anarchy?". Libertarian Labor Review (14). Viitattu 2008-03-21. 
  7. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä MoreOrderly ei löytynyt
  8. a b c d e Abdinoor, Abdullahi Sheikh (2007). "Constructing Education in a Stateless Society: The Case of Somalia". Cultural Studies in Education. Viitattu 2007-10-02. 
  9. Little, P. (2003). Somalia: Economy without state. Oxford:International African Institute in association with James Currey.
  10. Return to Somalia; In the Land that Americans Want to Forget, Some Modest Signs of Success. The Washington Post
  11. Mazrui, A. (1997). "Crisis in Somalia: From tyranny to anarchy." In Adam, H. & Ford, R. (Eds.), Mending rips in the sky: Options for Somali communities in the 21st century (pp. 5–11). Lawrenceville, NJ: The Red Sea Press, Inc.
  12. http://www.netnomad.com/crigler.html Return to Somalia; In the Land that Americans Want to Forget, Some Modest Signs of Success
  13. a b Spencer Heath MacCallum: The Rule of Law without the State
  14. a b c d e Benjamin Powell; Ryan Ford, Alex Nowrasteh (2006-01-30). "Somalia After State Collapse: Chaos or Improvement?". Independent Institute. 
  15. Violence continues unabated in Somalia News & Special Reports. 2005-08-22. Medecins Sans Frontieres. Viitattu 2008-01-13.
  16. a b c d World Bank Advisory Committee for Somalia Country Re-Engagement Note (pdf) (2003), retrieved 4 November 2005
  17. a b c d Nenova, Tatiana; Harford, Tim (November 2004). "Anarchy and Invention". Public Policy for the Private Sector (280). Viitattu 2008-03-10. 
  18. a b c Getteleman, Jeffrey. "Business and Islam: Allies Against Anarchy in Somalia", The New York Times, 2006-11-26. Luettu 2008-01-13. 
  19. Sites, Kevin (2007). In the Hot Zone. New York: Harper Perennial. ISBN 9780061228759. 
  20. Winter, Joseph. "Telecoms thriving in lawless Somalia", BBC News Africa, British Broadcasting Corporation, 2004-11-19. Luettu 2007-10-03. 
  21. a b c Cockburn, Andrew (July 2002). "Somali". National Geographic. Viitattu 2008-01-13. 
  22. "Somalia calling: An unlikely success story" (2005-12-20). The Economist. 
  23. Tatiana Nenova: Private sector response to the absence of government institutions in Somalia July 30, 2004.
  24. a b c Africa Open for Business 2005-03-18. The World Bank. Viitattu 2007-10-03.
  25. a b Is Somalia a Model? 2003-04-29. Antiwar.com. Viitattu 2008-03-10.
  26. najad abdullahi (2008) 'Toxic waste' behind Somali piracy. Aljazeera
  27. EC and UNICEF join hands to support education in Somalia 2005-01-31. United Nations Children's Fund (UNICEF). Viitattu 2007-02-09.
  28. Little, Peter D. (2003). "Life Goes On", Somalia: Economy without State. Oxford: International African Institute in Association with James Currey, 138–147. ISBN 0-253-21648-6. 
  29. a b The Somali Democratic Republic UN Office for the Coordination of Humanitarian Affairs. Viitattu 2007-10-03.
  30. a b Mark Mazzetti. "CIA failed in Somalia, officials say", International Herald Tribune, 2006-06-09. Luettu 2008-01-13. Archived from the original on 2006-06-08. 
  31. Shariah in Somalia – Arab News

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Notten, Michael (2005). The Law of the Somalis. City: The Red Sea Press, Inc. ISBN 9781569022504. 
  • Little, Peter (2003). Somalia: Economy Without State. Oxford: International African Institute in association with James Currey. ISBN 0253216486.