Solomon R. Guggenheimin säätiö

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Peggy Guggenheimin kokoelmat Venetsiassa kuuluu säätiön museoihin.

Solomon R. Guggenheimin säätiö (engl. Solomon R. Guggenheim Foundation) on yhteisö, jonka perustivat vuonna 1937 Solomon R. Guggenheim ja taiteilija Hilla von Rebay. Sen tehtävänä on kerätä, säilyttää ja tulkita modernia- ja nykytaidetta, sekä tutkia eri kulttuurien ideoita voimakkaiden kuratoriaalisten ja kasvatuksellisten ja yhteistyöaloitteiden kautta.[1]

Yhdysvaltain lain mukaan säätiö on voittoa tuottamaton organisaatio (engl. non-profit organization).[2] Se ei saa tuottaa voittoa, vaan saa rahoitusta julkisista varoista ja lahjoituksina.[3] Myöskään Suomessa säätiön tarkoituksena ei voi olla liiketoiminnan harjoittaminen, välittömän taloudellisen edun hankkiminen perustajalle, tai luottamus- tai toimihenkilöille.[4]

Suomalainen sijoittaja Carl Gustaf Ehrnrooth valittiin syyskuussa 2008 Solomon R. Guggenheimin säätiön hallitukseen.[5]

Säätiön ensimmäinen museo oli non-objektiivisen taiteen museo, joka toimi vuokratiloissa Park Avenuella New Yorkissa. Lisäksi sillä on museo New Yorkissa, Venetsiassa ja Bilbaossa, ja Abu Dhabiin on ollut pitkään rakenteilla.[6]

Toteutumattomia museosuunnitelmia ja lopetettuja projekteja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useita suunnitelmia on jäänyt toteutumatta ja joitakin hankkeita on lopetettu muutaman vuoden kuluttua.

  • Vilnaan kaavailtu museo ei toteutunut rahoitusvaikeuksien takia, eikä suunnitelmaa jatketa.[7]
  • Berliinissä vanhassa pankkisalissa toiminut Deutsche Guggenheim suljettiin yllättäen syytä kertomatta.[8][9]
  • Eremitaašin ja Guggenheimin vuonna 2000 solmittu yhteistyösopimus Pietarin Eremitaasin yhteyteen perustettavasta museosta ei ole edennyt maiden välisten taidelainaongelmien vuoksi[10].
  • Las Vegasiin 2001 avattu venäläis-amerikkalainen Hermitage ehti toimia seitsemän vuotta ennen lopetusta[11].
  • Abu Dhabiin rakenteilla oleva museo on joutunut vaikeuksiin, sillä paikallinen rakennuttaja eli Abu Dhabin kaupunki on huolehtinut huonosti rakennustyöläisten oloista.[12] Human Rights Watch on kiinnittänyt huomiota rakennustyöntekijöiden huonoihin oloihin ja sopimuksiin, ja monet Lähi-idän taiteilijat ovatkin ilmoittaneet etteivät anna sinne teoksiaan.[13][14][15]

Guggenheim Helsinki -suunnitelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Triumph moottoripyörä The Art of the Motorcycle näyttelyssä Las Vegasissa 2002.
"The Amazons of Russian Avant-Garde" näyttelyn avajaisissa vuonna 2000 New Yorkissa presidentti Vladimir Putin, YK:n pääsihteeri Kofi Annan ja Eremitaasin johtaja Mihail Pjotrоvski.
Las Vegasin jo lopetettu Guggenheim.

Helsingin kaupunki tilasi tammikuussa 2011 yhteistyöselvityksen Guggenheim Helsinki -museon pohjan tutkimiseksi.[16] Hanke kaatui Helsingin kaupunginhallituksen äänestyksessä 2. toukokuuta 2012 äänin 8–7.[17]

Säätiö julkaisi syyskuussa 2013 uuden ehdotuksen Helsingille.

Toiminnan arviointia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 1988−2008 Guggenheimin säätiötä johtanutta Thomas Krensiä pidetään säätiön toiminnan kansainvälisen laajentumisen aikaansaajana.[18]

Guggenheim museoiden näyttelyprofiili on tasoltaan korkea, ja museoissa esitetään arvostettuja taiteilijoita kaikkialta maailmasta. Viime vuosien taiteilijoista mainittakoon esimerkiksi italialainen Maurizio Cattelan, korealainen Lee Ufan ja venäläinen Wassily Kandinsky.

Korkeatasoisen taiteellisen laadun lisäksi vuonna 1997 avattu Guggenheim Bilbao on tuonut erinomaisen taloudellisen tuloksen. Bilbao-ilmiöksi kutsuttua ilmiötä taloudellista hyvinvointia tuovasta taidemuseosta on tutkittu perusteellisesti. Vuosina 1995-2010 on aiheesta julkaistu noin 80 erilaista tutkimusta.[19] Monet taloudellisissa vaikeuksissa kamppailevat kaupungit ovat miettineet yhdessä Guggenheimin säätiön kanssa tehtyjen soveltuvuustutkimusten avulla, voisiko taidemuseo piristää niiden alueen taloutta Bilbaon tapaan.[20]

Ongelmaksi on nähty, että Bilbao-ilmiötä on vaikea toistaa muualla.[21] Myös Guggenheimin säätiön hankkeita on arvosteltu siitä, että tällaiset projektit näyttävät nousevan enemmänkin halusta käyttää taidetta taloudellisena moottorina kuin syvästi koettuna kulttuurisena välttämättömyytenä.[22] Amerikkalainen Lee Rosenbaum kertoo seuranneensa useita Guggenheimin kosintayrityksiä ja sanoo olevansa ällistynyt siitä, että Guggenheimin kosijat eivät ymmärrä, että Bilbao-ilmiö ei ole edennyt muualle. Hänen mielestään ihmiset menevät Baskimaahan enemmän Gehryn kuin Guggenheimin takia.[22].

Vuodesta 1958 alkaen säätiö myönsi muutaman kerran Guggenheim International Award -palkintoa, aluksi maalaustaiteesta, vuonna 1966 kuvanveistosta. Palkinto oli aikansa suurin taidepalkinto.[23][24]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mission Statement (organisaation verkkojulkaisu) Guggenheim. 2013. The Solomon R. Guggenheim Foundation. Viitattu 16.10.2013. (englanniksi)
  2. Non-profit organizationa Legal Information Institute. Cornell Law School. Viitattu 21.11.2013. (englanniksi)
  3. Solomon R Guggenheim Foundation (Non-profit charities and organizations, detail) FindTheBest. 19.11.2013. FindTheBest.com, Inc. Viitattu 21.11.2013. (englanniksi)
  4. Mikä on säätiö, 2.1 Säätiön perustaminen Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta ry. Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta ry. Viitattu 21.11.2013.
  5. Carl Gustaf Ehrnrooth valittiin Guggenheimin taidesäätiön hallitukseen Yle Uutiset. 29.9.2008. Yle. Viitattu 5.8.2009.
  6. Guggenheim Foundation Guggenheim. The Solomon R. Guggenheim Foundation. Viitattu 21.1.2011. (englanniksi)
  7. Guggenheim ei neuvottele Vilnassa, HS 20.3.2012 s. C 1
  8. Johannes Marten: Deutsche Bank baut Präsenz in Berlin aus (pankin tiedote) 6.2.2012. Frankfurt am Main: Deutsche Bank AG. Viitattu 7.2.2012. (saksaksi)
  9. Berliinin Guggenheimin museo suljetaan. Hs.fi
  10. Yle.fi (paina kartalta Pietarin kohdalta)
  11. Kristen Peterson: „Vegas, say goodbye to Guggenheim“, in: Las Vegas Sun, 10. April 2008
  12. Glenn Carrick: The dark side of Abu Dhabi's cultural revolution – video The Guardian. 22.12.2013. Guardian News and Media Limited. Viitattu 22.12.2013. (englanniksi)
  13. Voima-lehti
  14. Elina Pietilä, filosofian tohtori: Guggenheimin hankkeen kulut tarkkaan syyniin, Helsingin sanomat 7.8.2013 s. B9
  15. Guggenheim-Helsinki, Kooste selvityksen esityksistä ja avoimista kysymyksistä Opetus- ja kulttuuriministeriö, 27.1.2012, s. 3–4
  16. Helsinki tilaa Solomon R. Guggenheim -säätiöltä selvityksen mahdollisuudesta perustaa Guggenheim-museo Suomeen (pdf) tiedote. 18.1.2011. Helsingin kaupunki. Viitattu 22.1.2011.
  17. Guggenheim kaatui kaupunginhallituksessa äänin 8–7 Helsingin sanomat. 5.2.2012. Viitattu 2.5.2012.
  18. Jill Martinez: Financing a Global Guggenheim Museum (pdf) A Thesis. 2001 (2006). University of South Carolina. Viitattu 23.1.2011. (englanniksi)
  19. Scholars on Bilbao Global Arts Networking Foundation. Viitattu 23.1.2011. (englanniksi)(espanjaksi)(saksaksi)
  20. Carol Vogel: Guggenheim Considers a Museum in Helsinki The New York Times. 18.1.2011. Viitattu 18.1.2011. (englanniksi)
  21. Adrian Ellis: A franchise model for the few-very few The Art Newspaper. 27.9.2007. Viitattu 22.1.2011. (englanniksi)
  22. a b Lee Rosenbaum: Guggenheim Helsinki: Might Antarctica Be Next? (artsJournal blog) CultureGrrl. 18.1.2011. artsJournal. Viitattu 23.1.2011. (englanniksi)
  23. Guggenheim International Award
  24. James Johnson Sweeney Administrative papers

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]