Solomon Mihoels

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Reliefi ja muistolaatta Solomon Mihoelsin synnyinkodin seinässä.

Solomon Mihailovitš Mihoels (ven. Соломо́н Миха́йлович Михо́элс, oikea sukunimi Vovsi, Во́вси; 16. maaliskuuta 1890 Väinänlinna13. tammikuuta 1948 Minsk) oli neuvostoliitonjuutalainen näyttelijä, teatteriohjaaja ja yhteiskuntavaikuttaja.

Solomon Mihoels syntyi vanhakantaiseen juutalaisperheeseen. Hän opiskeli Riiassa, Kiovassa ja vuodesta 1915 lähtien Pietarin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Vuonna 1918 hän liittyi Aleksei Granovskin teatteristudioon. Vuonna 1920 Mihoels muutti studion mukana Moskovaan,[1] jossa hän toimi Moskovan juutalaisen kamariteatterin ja sen tilalle perustetun Valtion juutalaisen teatterin (GOSET) päänäyttelijänä[2]. Vuonna 1929 hänet nimitettiin GOSETin taiteelliseksi johtajaksi[3].

1930-luvulla Mihoels ohjasi näytelmiä yhdessä Sergei Radlovin kanssa ja toimi juutalaisen teatterin yhteyteen perustetun näyttelijäopiston opettajana. Hänen parhaita roolejaan oli Shakespearen kuningas Lear (1935).[3] Vuonna 1939 hänelle myönnettiin Neuvostoliiton kansantaiteilijan arvonimi.[4] Mihoelsin ohjaama näytelmä Freilehs (1945) sai Stalin-palkinnon vuonna 1946.[3]

Toisen maailmansodan aikana Mihoels valittiin Juutalaisen antifasistisen komitean puheenjohtajaksi. Vuonna 1943 hän kiersi Itsik Feferin kanssa Yhdysvalloissa, Kanadassa, Meksikossa ja Britanniassa keräämässä rahaa Neuvostoliiton sotaponnistuksiin.[3] Sodan jälkeen Mihoels toimi maansa juutalaisten epävirallisena puhemiehenä. Hänet murhattiin Stalinin määräyksestä Minskin-vierailun aikana. Auto-onnettomuudeksi lavastettu murha toimi lähtölaukauksena Neuvostoliiton juutalaisvainoille. Vuonna 1952 niin sanotun ”lääkärien jutun” aikana Mihoels julistettiin kansainvälisen juutalaisjärjestön agentiksi. Hänen maineensa palautettiin Stalinin kuoleman jälkeen.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Entsiklopedija Krugosvet Viitattu 15.10.2011. (venäjäksi)
  2. Elektronnaja jevreiskaja entsiklopedija Viitattu 15.10.2011. (venäjäksi)
  3. a b c d Entsiklopedija Krugosvet Viitattu 15.10.2011. (venäjäksi)
  4. Bolšaja sovetskaja entsiklopedija, tom 16, s. 351. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1974.
  5. Encyclopaedia Judaica, second edition, volume 14, s. 22. Farmington Hills: Thomson Gale, 2007. ISBN 0-02-865942-2.