Parker-aurinkoluotain
 |
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. Tarkennus: Korjattava kauttaaltaan kirjakieliseksi. |
Parker-aurinkoluotain (engl. Parker Solar Probe) lähetettiin matkaan 12. elokuuta 2018 Floridasta paikallista aikaa kello 3.31 eli Suomen aikaa kello 10.31.[1] Parker-luotaimen on määrä matkata Auringon luo ja kiertää se 24 kertaa. Parker lähestyy Aurinkoa jokaisella kierroksella. Se on lähimmillään 6,16 miljoonan kilometrin päässä auringon pinnasta. Kaiken kaikkiaan luotain kiertää Aurinkoa seitsemän vuotta.[2] Luotain lähti matkaan Delta IV Heavy -kantoraketilla.[1]
.jpg)
Matka Aurinkoon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Matkatessaan Aurinkoon luotain käyttää 55 kertaa enemmän energiaa kuin mitä sillä kuluisi matkaan Marsiin. Energiaa kuluu luotaimen kulkunopeuden jarruttamiseen auringon painovoiman vastustamiseksi.[3] Suurimmillaan Parker-luotaimen nopeus Auringon ympäri on noin 725 000 kilometriä tunnissa. Tutkijoiden mukaan mikään laite ei ole tätä ennen kulkenut niin suurella nopeudella.[1][2] Aikaisemmin nopeimman laitteen ennätystä piti hallussaan Juno-luotain, jonka nopeus kiihtyy jokaisella Jupiterin ohilennolla 266 000 kilometriin tunnissa.[1]
Auringon paahteelta luotainta suojaa hiilikuitukomposiittisuoja, jonka paksuus on 11,4 senttiä.[1] Auringon puolella sen lämpö nousee 1 370 °C ja siihen kohdistuu 30 miljoonan watin säteilypaine.[1] Kilven pitäisi kuitenkin suojata laitteita toisella puolella niin, että luotaimen lämpötila on alle 29 °C.[2] Kilven alla on suojassa tietokone, joka osaa itsenäisesti korjata rataa, jos lämpötila nousee liian korkeaksi. Luotain kiertää elliptistä rataa ja viipyy lyhyen ajan lähellä Aurinkoa, kunnes lähtee vilvoittelemaan ja kiertää Merkuriuksen ja Venuksen ratojen ohi ja palaa uudestaan lähelle aurinkoa.[1] Luotaimen matka kiertoradalla Auringon ympäri kestää 150 päivää, ja se saapuu joka kierroksella lähemmäksi aurinkoa. Samalla luotaimen kiertoaika lyhenee joka kierroksella, kunnes se on lopuksi vain 88 päivää. Viimeisen kerran se ohittaa Auringon marraskuussa 2024.[1][3] Sen jälkeen Parker ohjataan päin aurinkoa, ja se palaa Auringon säteilyssä 90 prosenttisesti. Vain hiilikuitukomposiittisuoja jää jäljelle kiertämään Aurinkoa.[2]
Ennen Parker-aurinkoluotainta Auringon lähellä on käynyt vain Helios B, joka kiersi Auringon 42 miljoonan kilometrin etäisyydellä vuonna 1976 .[2][3] Parker-aurinkoluotain kiertää Auringon pinnan vain noin 6,16 miljoonan kilometrin päästä.[1][2][3]
Mitä luotaimella tutkitaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fyysikoilla on koko joukko kysymyksiä, joihin yritetään löytää vastausta luotaimen avulla. Esimerkiksi he ovat ihmetelleet, että kun Auringon koronan lämpötila on jopa neljä miljoonaa astetta, niin miksi Auringon pinta on vain noin 5 720.[1][3] Toinen on aurinkotuulen, joka koostuu protoneista ja elektroneista, supersooninen äänen nopeutta suurempi virtausnopeus.[1] Lisäksi sillä yritetään tutkia aurinkomyrskyjä, jotka syntyvät Auringon pinnalla ja häiritsevät muun muassa radio- ja navigointilaitteita.[1][3] Luotain on varustettu mittalaitteilla, jotka mittaavat Auringon koronaa, plasman lämpötilaa ja tiheyttä. Siinä on ilmaisin, joka mittaa aurinkotuulen lämpötilaa, tiheyttä ja kiihtyvyyttä. Siinä on myös ilmaisin, joka etsii suurienergiaisia elektroneja, protoneja ja raskaita ioneja. Lisäksi siinä on magnetometrejä, jotka mittaavat magneettikenttiä.
Luotaimen nimeäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Luotain on saanut nimensä fyysikko Eugene Parkerin mukaan. Hän täytti vuoden 2018 kesäkuussa 91 vuotta. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Nasa on nimennyt laitteensa vielä elävän henkilön mukaan. Parker oli ensimmäinen, joka vuonna 1958 näytti toteen, että aurinkotuulen vaikutus ulottuu Maahan asti. Parkeria ei ensin uskottu, ja pian sen jälkeen neuvostoliittolainen Luna-luotain mittasi aurinkotuulen nopeuden. Voyager 1 -luotain on mitannut aurinkotuulta vielä 18 miljardin kilometrin päässä Auringosta.[1] Myös Mariner 2 mittasi aurinkotuulta, kun se vuonna 1962 matkasi Venukseen.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Niemi, Liisa & Paukku, Timo: Historiallinen luotain lähti kohti Aurinkoa ensi kertaa ihmiskunnan historiassa Helsingin Sanomat. 12.8.2018. Viitattu 13.8.2018.
- ↑ a b c d e f Numminen, Johanna: Nasa lähettää luotaimen Aurinkoa ympäröivään tuliseen pätsiin Yle – Uutiset. 10.8.2018. Viitattu 13.8.2018.
- ↑ a b c d e f Parker-luotain matkaa Aurinkoon Tiede -lehti. 10.8.2018. Viitattu 13.8.2018.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Yle Uutisluokka Triplet, Nasa lähetti avaruusluotaimen kohti Aurinkoa Yle – Areena. 13.8.2018. Viitattu 13.8.2018. Video.
- Parker lähti surffaamaan aurinkotuulessa – kuusi asiaa, mitkä Nasan aurinkoluotaimesta kannattaa tietää Tiedetuubi. Arkistoitu 14.8.2018. Viitattu 13.8.2018.
- Suominen, Mikko: Parker Solar Probe lähti mittaamaan Auringon lähiympäristöä Tähdet ja avaruus -lehti. 12.8.2018. Viitattu 13.8.2018.
- Huttunen, Anni: Lähtölaukaus kajahti! Nasan Parker-luotain on nyt matkalla Floridasta Aurinkoon Iltalehti. 12.8.2018. Viitattu 13.8.2018.
- Nasa lähettää avaruusluotaimen tutkimaan aurinkoa – tämä laite kestää 1 370 celsiusasteen lämmön MTV3 – Uutiset. 10.8.2018. Arkistoitu 13.8.2018. Viitattu 13.8.2018.
- Nasa laukaisee luotaimen tutkimaan Auringon kaasukehää Ilta-sanomat. 11.8.2018. Viitattu 13.8.2018.
- Northon, Karen: NASA, ULA Launch Parker Solar Probe on Historic Journey to Touch Sun NASA. 12.8.2018. Viitattu 13.8.2018 (englanniksi) .
- Parker Solar Probe NASA – The Johns Hopkins University Applied Physics Laboratory. Viitattu 9.12.2018 (englanniksi).
- Parker Solar Probe Plus NASA. Arkistoitu 17.12.2018. Viitattu 9.12.2018 (englanniksi).
- Mäkinen, Jari: Luolamiehet keksivät lämpösuojan aurinkoluotaimelle URSA – Avaruustuubi. 17.2.2014. Arkistoitu 9.12.2018. Viitattu 9.12.2018.