Sokokenpöllönen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sokokenpöllönen
Flickr - Rainbirder - Sokoke Scops Owl (Otus ireneae).jpg
Uhanalaisuusluokitus: Erittäin uhanalainen [1]
Erittäin uhanalainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Pöllölinnut Strigiformes
Heimo: Pöllöt Strigidae
Suku: Pöllöset Otus
Laji: ireneae
Kaksiosainen nimi
Otus ireneae
(Ripley, 1966)
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Sokokenpöllönen Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Sokokenpöllönen Commonsissa

Sokokenpöllönen (Otus ireneae) on Itä-Afrikassa elävä uhanalainen pöllölintu. Se löydettiin vasta vuonna 1965. Sokokenpöllö on pöllösten suvun pienin laji.[2]

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sokokenpöllönen on hyvin pieni pöllö. Sen ruumiinpituus on 15–18 senttimetriä, ja paino 45–50 grammaa. Lajista tunnetaan kolme eri värimuotoa: tummanruskea, harmaanruskea ja punaruskea muoto. Höyhenpuvussa on myös juovia ja täpliä tiheässä. Naaman höyhenten väri vaihtelee vaalean punaruskeasta ruskeaan ja ruskeankeltaiseen. Sokokenpöllösen "kulmakarvat" ovat ruskeankeltaiset tai valkeahkot.[3] Päässä olevat korvamaiset töyhdöt ovat heikot.[4] Sokokenpöllösen isot, keltaiset silmät auttavat sokokenpöllöstä näkemään ja saalistamaan yöllä.[3] Sokokenpöllö muistuttaa akaasiavarpuspöllöä, mutta lajit erottaa siitä, että akaasiavarpuspöllö on suurempi ja sillä on vatsassa voimakkaat, sokokenpöllösen vastaavista selvästi eroavat juovat.[4]

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sokokenpöllönen löydettiin Itä-Keniassa sijaitsevasta Arabuku-Sokoken metsästä vuonna 1965.[3] Aluetta pidettiin lajin ainoana asuinpaikkana vuoteen 1992 asti, jolloin sokokenpöllösiä löydettiin myös Itä-Usambarasta Koillis-Tansaniasta.[4][3] Myös Marafan metsässä Arabuko-Sokoken pohjoispuolella elää pieni, hiljattain löydetty populaatio. Lajia tavataan ehkä myös Kenian Mundane Rangessa lähellä Somalian rajaa. Pieniä vielä löytämättämiä kantoja saattaa tulevaisuudessa löytyä myös muualta. Arabuko-Sokoken kanta elää noin 220 neliökilometrin laajuisella alueella, ja siellä elää noin 1 000 paria. Itä-Usambarassa sopivanlaatuinen elinpiiri on 97 neliökilometrin kokoinen ja siellä elänee muutama sata yksilöä.[4]

Sokokenpöllö on metsälintu. Arabuko-Sokokessa se elää metsissä, joita hallitsevat Cynometra-suvun puut. Se elää sekä vanhoissa, että muokatuissa Cynometra-metsissä, mutta on huomattavasti runsaampi alueilla, joilla ihmistoiminta ei ole metsiä häirinnyt. Sokokenpöllö lepää ja etsii ruokaa Cynometra-puiden latvuston alemman puoliskon alueelta. Pesänsä se rakentanee joko vanhoihin, tai suuriin Brachylaena-suvun puihin.[4] Usambaravuorilla sokokenpöllöjä on tavattu 200–400 korkeudessa kasvavissa sekametsissä. Arabuko-Sokokessa lajin elinpaikat ovat korkeintaan 70 metrin korkeudessa merenpinnasta.[3]

Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muiden pöllöjen tavoin sokokenpöllö on yöaktiivinen lintu, joka liikkuu liikkuu jonkin verran myös iltahämärän ja auringonnousun aikana.[3] Ravinto koostuu lähinnä hyönteisistä, kuten kovakuoriaisista ja sirkoista.[4] Arabuko-Sokokessa vuonna 1993 tehdyn tutkimuksen mukaan peräti 91 prosenttia lajin ravinnosta koostuu kovakuoriaisista ja noin 7 prosenttia sirkoista. Vuonna 1971 lajin todettiin kuitenkin saavan ravintonsa enimmäkseen kummitussirkoista sekä suorasiipisistä, joihin sirkatkin kuluvat. Saalishyönteisten vaihtuminen saattaa johtua siitä, että metsän afrikannorsut olivat runsastuneet sitten edellisen tutkimuksen. Norsunlanta houkuttelee lantakuoriaisia, jotka ovat taas sokokenpöllön ravintoa. Pienen kokonsa takia sokokenpöllön on ilmeisesti hankala saalistaa pikkujyrsijöitä.[5] Saalistava etsivä sokokenpöllö tähyilee usein saalista noin 3–4 metrin korkeudessa puun oksalla ja pudottautuu saaliin havaittuaan alas maahan.[3]

Päivällä sokokenpöllö lepäilee tiheikössä pitäen ruumiinsa lytyssä ja korvatupsut pystyssä.[3] Reviirin koko on noin 12–14 hehtaaria.[4] Sokokenpöllön uskotaan pesivän vanhojen ja suurten Brachylaena-puiden onkaloissa, mutta lajin lisääntymistavoista ei tiedetä juuri muuta.[3]

Uhat ja suojelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sokokenpöllönen luokitellaan erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Sen suurin uhka elinympäristöjen turmeltuminen. Arabuko-Sokokessa metsien käyttö on ollut viime vuosina kestämätöntä, ja usein myös laitonta. Isojen Brachylaena-puiden korjuu metsästä saattaa vaikuttaa merkittävästi lajin pesimismenestykseen. Metsää uhkaa myös titaanin kaivaus. Itä-Usambarassa useimmat suojelualueiden ulkopuolelle jääneet metsät on jo hakattu maatalouden käyttöön. Jäljellä olevia metsiäkin heikentävät yhä jatkuva laiton puutavarakauppa sekä laajamittainen polttopuun keräys. Lisäksi sateet ovat Keniassa muuttuneet epäsäännöllisemmiksi ja kuivuus on lisääntynyt.[3][4]

Sokokenpöllönen kuuluu lajien kansainvälistä kauppaa rajoittavan CITES-sopimuksen liitteeseen II. Sekä Tansaniassa, että Keniassa on ohjelmia alueen metsien suojelemiseksi. Peregrine Fund järjestö on myös rahoittanut tutkimustyötä, jossa lintuja tarkkaillaan esimerkiksi radioseurannan avulla. Lajia tavataan myös Itä-Usambaraan ja Arabuko-Sokokeen perustetuilla suojelualueilla.[3][4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Otus ireneae IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 19.5.2014. (englanniksi)
  2. Sokoke Scops Owl 2007. EcoTour Directory. Viitattu 25.5. 2011.
  3. a b c d e f g h i j k ARKive: Sokoke scops-owl - Otus ireneae - Information - ARKive 2007. Wildscreen. Viitattu 25.5. 2011.
  4. a b c d e f g h i Sokoke Scops-owl (Otus ireneae) - BirdLife species factsheet 2010. BirdLife International. Viitattu 25.5. 2011.
  5. Munir Z. Virani: Diet composition of Sokoke Scops Owl Otus ireneae in Arabuko-Sokoke Forest (PDF) 2008. The Peregrine Fund,. Viitattu 5.6. 2011.