Käsikranaatti

Wikipedia
Ohjattu sivulta Sokaisukranaatti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Käsikranaatti (Mk 2 sirpalekranaatti)
Saksalaisen Stielhandgranate 24 -varsikäsikranaatin halkileikkaus.

Käsikranaatti on jalkaväen käyttämä, mukanakulkeva, käsin heitettävä räjähtävä ampumatarvike. Sitä käytetään pääsääntöisesti vihollisen henkilöstön ja pesäkkeiden tuhoamiseen, ja joitain malleja käytetään myös panssarintorjuntaan. Käsikranaatti räjähtää yleensä siinä olevan pyroteknisen hidastupanoksen sytyttäessä räjähdysnallin. Hidastuspanos syttyy yleensä kun iskurijousi pääsee vapautumaan kahvan irrotessa, jolloin iskuri lyö iskunalliin. Käsikranaattien yleinen viive on 3,5 (±0,5) sekuntia kuluttua heittämisestä, joissakin malleissa räjähdysviivettä voi säätää. Kuuluisia käsikranaatteja ovat muun muassa yhdysvaltalainen Mk 2 ja saksalainen Stielhandgranate 24.

Käsikranaatin toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun varmistussokka on vedetty irti ja käsikranaatti on heitetty maalia kohti:

  • 1. Kahva (pidätinvipu) aukeaa käsikranaatin irrottua kädestä (jos kranaatissa on tällainen varmistus; esimerkiksi venäläinen F1 ja yhdysvaltalainen MK2. Kaikissa malleissa sitä ei ole; esimerkiksi varsikäsikranaatit kuten venäläinen RGD-33 ja saksalainen Stielhandgranate.)
  • 2. Iskuri lyö nalliin
  • 3. Sytyttimen hidastuspanos syttyy
  • 4. Detonaattori räjähtää räjäyttäen kranaatin räjähdyspanoksen
  • 5. Uritettu runko (sirpalekäsikranaatissa) sirpaloituu

Erilaisia käsikranaatteja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varsinaisia käsikranaatteja on olemassa kolme erilaista mallia:

  • Sirpalekäsikranaatti, jonka toiminta perustuu räjähtäessä tapahtuvaan metallisen kuoren sirpaloitumiseen ja painevaikutukseen, joka tuhoaa tai vahingoittaa vihollisen elävää voimaa. Sirpaloituvat kranaatit ovat muodoltaan yleensä hyvin pyöreitä (tai soikeita) mahdollisimman tasaisen sirpaloitumisen takaamiseksi. Suomen puolustusvoimien käyttämä sirpalekranaatti hajoaa räjähtäessään noin 2 500 sirpaleeksi.
  • Painekäsikranaatti, jonka toiminta perustuu painevaikutukseen. Sen muovinen kuori ei aiheuta sirpaleita, ja esimerkiksi Suomen puolustusvoimien käyttämä painekäsikranaatti aiheuttaa räjähtäessään jopa 140 kilopascalin paineen 1,5 metrin etäisyydellä, 0,5 metrin korkeudella suljetussa tilassa. Painekäsikranaatteja käytetään suljetuissa tiloissa kuten korsuissa ja rakennuksissa.
  • Fosforikäsikranaatti, joka sytyttää kohteensa ja muodostaa savua. Sitä käytetään ajoneuvoja sekä materiaalia tuhottaessa.

Lisäksi asevoimien ja erityisesti erikoisjoukkojen sekä poliisin käytössä on muita erilaisia käsiheitteitä:

  • Savuheite (kranaatti), käytetään vastustajien sokaisuun ja oman toiminnan suojaamiseen/peittämiseen.
  • Merkkisavuheite joita on eri värisiä ja joiden tarkoituksena voi olla esimerkiksi maalin osoitus, viestintä (esimerkiksi perääntymiskäsky, paikan ilmoittaminen helikoptereille tms).
  • Sokaisukranaatti ns. Flashbang, käytetään muun muassa rynnäköissä vastustajien sokaisuun/harhauttamiseen räjähdysvälähdyksellä ja lamauttamiseen voimakkaalla räjähdysäänellä.
  • Kyynelkaasukranaatti, käytetään muun muassa rynnäköissä ja mellakoissa henkilöiden lamauttamiseen tai ihmismassan hajaannuttamiseen. Samaan tarkoitukseen käytetään myös paprikasumutekranaatteja.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käsikranaatin käyttökoulutusta

Käsikranaatti aktivoidaan vetämällä sen varmistinsokka irti. Tämän jälkeen käsikranaatti heitetään ja sen irtautuessa heittäjän kädestä siinä ollut varmistinkahva irtoaa, vapauttaen iskurin, joka taas sytyttää kemiallisen ajastimen. Kun ajastimen aika on kulunut loppuun, nalli räjäyttää varsinaisen käsikranaatin primääriräjähteen/aineen.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käsikranaattien varhaismuotoja olivat heitettävät metalli- tai nahkakuoriset pommit, joiden sytytyslanka sytytettiin ennen niiden heittämistä. Ensimmäisten varsinaisten käsikranaattien ajastin käynnistyi jo sokan irtivetämisen jälkeen ja sotilaan oli pakko tänä aikana heittää kranaatti. Ymmärrettävästi liika viivyttely johti käsikranaatin räjähtämiseen kädessä, mutta myös liian nopeasti heittämällä viholliselle jäi enemmän aikaa suojautua. Ensimmäisessä maailmansodassa käsikranaatit yleistyivät sillä ne olivat tehokkaita aseita taistellessa kapeissa ja mutkittelevissa juoksuhaudoissa. Toisessa maailmansodassa käsikranaatit sopivat hyökkäykseen ja nopeaan sodankäyntiin ja niistä kehitettiin muun muassa panssarintorjuntaan sopivia malleja.

Suomalaiset käsikranaatit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen puolustusvoimien käyttämä sirpalekäsikranaatti koostuu seuraavista osista:

  • runko m/43
  • kahvasytytin m/83
    • vetorengas
    • varmistussokka
    • kahva
    • räjäytin

Sen pituus on noin 9 cm, halkaisija noin 5,3 cm ja paino noin 390 grammaa. Väriltään kranaatti on musta tai vihreä ja sen kuoressa on pystysuuntaisia uria. Sen tehokas vaikutusetäisyys ulottuu noin 15 m etäisyydelle räjähdyspisteestä, satunnaiset isot sirpaleet voivat vahingoittaa kauempanakin. Sen viive on 3,5 +/-0,5 s.lähde?

Suomalaisen painekäsikranaatin pituus on noin 13,5 cm, halkaisija noin 5,3 cm ja paino noin 390 grammaa. Painekranaatin viive on 3,5 +/-0,5 s.

Harjoituskäsikranaatit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harjoiteltaessa käytetään keltaista muovista harjoituskäsikranaattia. Se ei sisällä räjäyttimen lisäksi muuta räjähdysainetta vaan vain valkoista jauhetta, joka pöllähtää, kun kranaatti räjähtää. Tämäkin kranaatti on silti vaarallinen ja on aiheuttanut onnettomuuksia.[1] [2]

Aikaisemmat harjoituskäsikranaatit olivat teräskuorisia, joiden sisällä oli valkeasta muovista tehdyille sylinterinmuotoiselle räjähdyspanokselle sopivaksi tehty läpiporattu pystysuuntainen reikä. Panos ruuvattiin sytyttimeen kiinnin, minkä jälkeen sytytin panoksineen suurvattiin teräksiseen runkoon kiinni. Käsikranaatti heitettiin rukkanen kädessä siltä varalta, että jos se olisikin räjähtänyt kädessä, ei iho olisi vaurioitunut kranaatin alapäästä tulevien kaasujen vuoksi. Savu oli mustaa ja jos se räjähti käsissä, siitä jäi musta vana mantteliin tai asetakkiin.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Käsikranaatti.