Soinniton postalveolaarinen frikatiivi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
IPA ʃ
X-SAMPA
Kirshenbaum
Voiceless postalveolar fricative.ogg Ääninäyte (ohje)

Soinniton postalveolaarinen frikatiivi (myös soinniton palato-alveolaarinen frikatiivi tai soinniton postalveolaarinen sibilantti) on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne, joka tunnetaan kansanomaisesti nimellä "suhu-s". Kansainvälisessä foneettisessa aakkostossa sen merkkinä on [ʃ].

Ääntäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Soinniton postalveolaarinen frikatiivi muodostetaan nostamalla kieltä hammasvallin taakse ja puhaltamalla ilmaa siten, että muodostuu hankaushälyä. Äänihuulet eivät värähtele äännettä muodostettaessa.

Kirjoittaminen eri kielissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen kielessä [ʃ] esiintyy vain vierasperäisissä sanoissa ja kirjoitetaan <š>, tšekin kielestä lainatun käytännön mukaan. Suomessa ʃ usein merkitään englannin mukaisella yhdistelmällä sh, joskus saksan mukaisella yhdistelmällä sch, mutta š:n käyttöä pidetään parempana seuraavista syistä:

  • suomessa lähes aina sama foneemi merkitään samalla yhdellä (geminaatta kahdella) kirjaimella ja lähes aina sama kirjain ääntyy samana foneemina, eikä tätä kaunista säännönmukaisuutta pitäisi rikkoa ʃ:nkään tapauksessa
  • sanan sisällä suomen kielen nuorehkoissa lainasanoissa ʃ voi esiintyä sekä yksittäiskonsonanttina että geminaattana eikä sh:sta tai sch:sta sanan sisällä voi päätellä, onko kyseessä yksittäiskonsonantti vai geminaatta, mutta š:ää käytettäessä geminaatta voidaan erottaa yksittäiskonsonantista kahdentamalla kirjain
  • sh ʃ:n merkkinä suomessa sanan sisällä on huono siksikin, että suomessa sanan sisällä voi esiintyä sh, joka ääntyy sh, esim. lipashan on täynnä, mieshän on hullu, lautashysteria.[1][2]

Monissa muissa kielissä [ʃ] merkitään kahden tai kolmen kirjaimen yhdistelmällä, mutta usein käytössä on muitakin merkintätapoja:

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konsonanttiäänteet kansainvälisessä foneettisessa aakkostossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artikulaatiopaikka Labiaali Koronaali Dorsaali Radikaali Glottaali
Artikulaatiotapa Bilabiaali Labiodentaali Dentaali Alveolaari Postalveolaari Retrofleksi Palataali Velaari Uvulaari Faryngaali Epiglottaali
Nasaali    m    ɱ    n    ɳ    ɲ    ŋ    ɴ  
Klusiili p b t d ʈ ɖ c ɟ k ɡ q ɢ   ʡ ʔ  
Frikatiivi ɸ β f v θ ð s z ʃ ʒ ʂ ʐ ç ʝ x ɣ χ ʁ ħ ʕ ʜ ʢ h ɦ
Approks­imantti    β̞    ʋ    ɹ    ɻ    j    ɰ      
Tremulantti    ʙ    r    ɽ͡r    ʀ    я  
Napausäänne    ⱱ̟        ɾ    ɽ      ɢ̆      ʡ̯  
Lateraalinen frikatiivi ɬ ɮ ɭ˔̊    ʎ̥˔    ʟ̝̊       
Lateraalinen appr.    l    ɭ    ʎ    ʟ  
Lateraalinen nap.äänne      ɺ    ɺ̠    ʎ̯      


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.