Sofonisbe

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sofonisbe (myös Sofonisba, lat. Sophonisba), puunin kielellä Saphanbaal (k. 203 eaa.) oli karthagolainen aatelisnainen, joka eli toisen puunilaissodan aikana. Hän oli Hasdrubal Giscon tytär. Hänet oli kihlattu Numidian kuninkaalle Massinissalle, joka kuitenkin vaihtoi puolta, liittyen Rooman puolelle Karthagoa vastaan. 206 eaa. Hasdrubal kihlasi hänet kuningas Syfaxille, taatakseen tämän liittolaisuuden Karthagon kanssa.

Kun Massinissa voitti yhdessä roomalaisten kanssa Syfaxin 203, hän rakastui Sofonisbeen ja nai tämän. Publius Cornelius Scipio Africanus protestoi, ja vaati Sofonisben välitöntä luovuttamista roomalaisille, jotta tämä olisi voitu viedä Roomaan triumfiin.

Massinissa pelkäsi roomalaisia enemmän kuin hän rakasti Sofonisbea. Hän tiesi, ettei hän voisi uhmata Scipiota, ja hän myös tiesi, ettei hän saisi Sofonisbea vapaaksi tai kykenisi suojelemaan tätä Rooman vihalta Sofonisben karthagolaisuuden takia. Niinpä hän eräänä yönä tarjosi Sofonisbelle myrkkymaljaa ja kysyi, halusiko tämä kuolla todellisen karthagolaisen aatelisnaisen tavoin. Aamuyöstä Sofonisbe joi maljan hetkeäkään empimättä. Scipio oli raivostunut tavasta, jolla Sofonisbe vältti triumfin, mutta osoitti kunnioitusta tätä kohtaan.

Sofonisben tarina kerrotaan Polybioksen historiateoksessa (14.4ff.); ja myös Livius mainitsee hänet (30.12.11-15.11), samoin kuin Diodoros (27.7), Appianus (Pun. 27-28), ja Cassius Dio (Zonaras 9.11).

Sofonisben traaginen kohtalo on innostanut monia kirjailijoita ja runoilijoita. V. A. Koskenniemi kirjoitti hänestä runon Massinissan hääyö, joka julkaistiin 1915 kokoelmateoksessa Elegioita.