Snookerin maailmanmestaruusturnaus
Wikipedia
Snookerin maailmanmestaruusturnaus (engl. World Snooker Championship), on vuosittain snookerin ammattilaiskauden päättävä turnaus. Se on turnauksista kaikkein arvostetuin mitaten sekä palkintosummissa että ranking-pisteissä. Ensimmäisen kerran turnaus pelattiin vuonna 1927. Nykymuodossaan se on pelattu vuodesta 1977 lähtien Crucible-teatterissa Sheffieldissä, Englannissa. Turnaus kestää jopa 17 päivää.
Karsintojen jälkeen pääturnaukseen osallistuu yhteensä 32 pelaajaa, joista 16 on sijoitettuja maailmanlistasijoituksen perusteella, ja loput 16 valittu karsintakierroksilla. Turnausta sponsoroi vuosina 1967 – 2005 tupakkamerkki Embassy. Kun Englannin lait kielsivät tupakkayhtiöiltä urheilutapahtumien sponsoroinnin, joutui World Snooker Association etsimään turnaukselle uuden sponsorin. Vuonna 2006 ilmoitettiin uudesta sopimuksesta 888.com-verkkokasinon kanssa vuosille 2006 – 2010 [1]. Turnaus kantaa nykyään nimeä 888.com World Championship. MM-kisojen finaalissa on koko historian aikana pelannut vain kaksi pelaajaa, jotka eivät ole kotoisin Brittein saarilta: kanadalainen Cliff Thorburn ja eteläafrikkalainen Perrie Mans.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Pitkät ottelut
Maailmanmestaruusturnauksen ottelut ovat selkeästi muiden turnausten otteluita pidempiä, ja jo karsintakierroksella pelisysteemi on best of 19 (paras yhdeksästätoista, eli 10 erää vaaditaan voittoon). Useissa muissa turnauksissa finaalissa pelataan maksimissaan 17 tai 19 erää. Kun turnauksessa on jäljellä 16 parasta pelaajaa, on pelisysteemi best of 25 ennen semifinaalia, jossa pelataan systeemillä best of 33 ja lopulta finaali systeemillä best of 35. Turnauksen voittajan ja maailmanmestarin on siis voitettava vähintään 72 erää koko turnauksen aikana. Jos pelaaja on karsintakierroksilla pelannut, kasvaa vaadittava voitettujen erien määrä aina kymmenellä yhtä karsintakierrosta kohden [2].
[muokkaa] Maksimibreikit
Maksimibreikistä 147 saa maailmanmestaruuskisoissa nykyään 147000 puntaa, eli 1000 puntaa pistettä kohden. Täydellisen lyöntisarjan ovat tässä turnauksessa saavuttaneet Cliff Thorburn vuonna 1983, englantilainen Jimmy White vuonna 1992, skotlantilainen Stephen Hendry vuosina 2009 ja 1995, englantilainen Ronnie O'Sullivan kolmesti vuosina 2008, 2003 ja 1997, walesilainen Mark Williams vuonna 2005, englantilainen Robert Milkins vuonna 2006. sekä englantilainen Ali Carter vuonna 2008.
[muokkaa] Historiallisia tapahtumia
Vuonna 1977 pelattiin ensimmäinen maailmanmestaruusturnaus, jonka voitti 1970-luvun hallitsija Ray Dracula Reardon.
Vuonna 1979 Terry Griffiths voitti maailmanmestaruuden sijoittamattomana pelaajana, eli hän saavutti turnauspaikan karsintakierroksilla, eikä häntä näin ollen oltu sijoitettu valmiiksi 32 parhaan kaavioon, kuten 16 ranking-listan parasta pelaajaa.
Vuonna 1980 kanadalaisesta Thorburnista tuli ensimmäinen Euroopan ulkopuolelta kotoisin oleva maailmanmestari.
Vuonna 1983 Thorburn teki turnauksen historian ensimmäisen maksimibreikin.
Vuonna 1989 Steve Davis saavutti ennätyksellisen kuudennen maailmanmestaruutensa voittaen peräkkäin kolmannen mestaruuden.
Vuonna 1992 Jimmy White teki turnauksen historian toisen maksimibreikin.
Vuonna 1994 White oli yhteensä kuudetta ja peräkkäin viidettä kertaa turnauksen finaalissa. Hän ei ole koskaan saavuttanut maailmanmestaruutta, ja tuolloin hän jäi vain yhden erän päähän voitosta, sillä ottelu päättyi Stephen Hendryn hyväksi 18-17.
Vuonna 1995 Hendry teki turnausken historian kolmannen maksimibreikin. Hän pelasi tuolloin Whitea vastaan, joka oli vuonna 1992 yltänyt myös tähän.
Vuonna 1997 The Rocket O'Sullivan teki huikean ja maailman nopeiten suoritetun maksimibreikin. Hän tykitti pöydän tyhjäksi vain 5 minuutissa ja 20 sekunnissa (video). Tämä oli turnauksen historiassa neljäs maksimi.
Vuonna 1999 Hendry voitti seitsemännen maailmanmestaruutensa ohittaen näin Davisin, joka on voittanut kuusi maailmanmestaruutta.
Vuonna 2002 Hendry teki toistaiseksi eniten sadan pisteen ylittäviä lyöntisarjoja yhden turnauksen aikana. Yhteensä hän teki niitä 16.
Vuonna 2003 O'Sullivan teki turnausken historian viidennen maksimibreikin.
Vuonna 2005 Shaun Murphy saavutti maailmanmestaruuden kuten Griffiths vuonna 1979: sijoittamattomana pelaajana. Samana vuonna Mark Williams teki turnauksen historian kuudennen maksimibreikin.
Vuonna 2006 Robert Milkins teki turnauksen historian seitsemännen maksimibreikin.
Vuonna 2008 O'Sullivan teki lajin maailmanennätyksen suorittamalla jo yhdeksännen maksimibreikin ottelussaan Mark Williamsia vastaan. Tämä oli jo O'Sullivanin kolmas 147 Crucible -teatterissa Sheffieldissä. Turnauksen historiassa tämä oli kahdeksas. Samassa turnauksessa tehtiin myös toinen, ja luonnollisesti turnauksen historian yhdeksäs, maksimibreikki, sillä toinen finalisti Ali Carter onnistui myös tässä neljännesfinaaliottelussaan Peter Ebdonia vastaan. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun samassa turnauksessa kaksi pelaajaa pystyvät tähän. Näin ollen 157 000 punnan palkinto jaettiin tasan kahden pelaajan kesken. Summa koostui 147 000 punnan maksimibreikkipalkinnosta ja turnauksen korkeimmasta breikistä jaettavasta 10 000 punnan palkinnosta.
Vuonna 2009 Stephen Hendry teki 40-vuotiaana uransa yhdeksännen maksimibreikin neljännesfinaaliottelussaan Shaun Murphyä vastaan.
[muokkaa] Maailmanmestarit vuodesta 1977 lähtien
Vuodesta 1977 lähtien eniten maailmanmestaruuksia on voittanut Stephen Hendry, joka voittanut mestaruuden yhteensä seitsemän kertaa 1990-luvulla. Voitoista viisi oli peräkkäisiä vuosina, 1992–1996. Steve Davis voitti 1980-luvulla maailmanmestaruuden kuusi kertaa. Jimmy White on puolestaan ollut kuusi kertaa finaalissa hävinneenä osapuolena mutta ei ole voittanut maailmanmestaruutta kertaakaan.[3]
[muokkaa] Katso myös
- Snookerin ammattilaisturnaukset
- Snookerin ennätykset
- Luettelo merkittävistä snookerpelaajista
- 2007/2008, 2006/2007, 2007/2006
