Snooker-kausi 2009–2010

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Snookerin ammattilaiskausi 2009–2010 käynnistyi syyskuussa 2009. Ammattilaisten ranking-turnauksiin sijoitetaan ranking-listan 16 parasta pelaajaa suoraan 32 pelaajan kaavioon.

Syksy 2009[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Avausturnauksessa Kiinan Shanghaissa korkeimmalle nousi Ronnie O'Sullivan, joka voitti nuoren kiinalaislahjakkuuden Liang Wenbon finaalissa erin 10–5 [1]. Wenbo ylsi uransa parhaaseen tulokseen, mutta 21-vuotias ei vielä kyennyt haastamaan O'Sullivania ranking-turnauksen finaalissa. Lokakuun Grand Prix'ssä australialainen Neil Robertson otti neljännen ranking-turnaustittelinsä voitettuaan finaalissa Kiinan Ding Junhuin selvästi 9–4 [2]. Robertson jatkoi näin huikeaa tilastoaan, sillä hän ei ole hävinnyt ainuttakaan ranking-finaaliaan. Ding voitti syyskauden päättävän UK Championship-turnauksen 22-vuotiaana jo toisen kerran urallaan. Finaalissa kaatui hallitseva maailmanmestari John Higgins erin 10–8 [3]. Finaalipaikastaan Higgins joutui taistelemaan yllättävän pitkään, sillä Ronnie O'Sullivan taisteli 1–8 tappioasemasta vielä tilanteeseen 8–8 ja ratkaisu tehtiin viimeisessä mahdollisessa erässä, jonka Higgins lopulta voitti [4].

Kevät 2010[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2010 aloitti uskomattomalla tavalla jälleen kerran Masters-turnauksen finaaliin ja voittoon yltänyt Mark Selby. Selby on hävinnyt kolmena vuonna vain yhden ottelun. Finaalissa oli toista kertaa peräkkäin samat miehet: Selby ja Ronnie O'Sullivan, joka vuotta aikaisemmin oli juhlinut Wembleyn finaalissa [5]. Vuoden verran loistavassa kunnossa ollut ja kauden mittaan useamman semifinaalipaikan saavuttanut John Higgins pysäytti Welsh Openin finaalissa Ali Carterin voittoputken ja esti tätä uusimasta edellisvuotista turnausvoittoaan [6]. Näin Higgins otti Provisional Ranking -listalla jo yli 9000 pisteen eron toisena olevaan O'Sullivaniin, jonka Higgins kaatoi tämän turnauksen semifinaalissa. Mark Williamsin pelitason palautuminen puolestaan ilmeni turnausvoittona neljän vuoden ja kauden kahden semifinaalitappion jälkeen viimeistään China Openissa, missä kotiyleisön edessä pelaava Ding kaatui erin 10–6 [7]. Turnauksessa nähtiin myös maksimibreikki 147 pistettä kun nuori Neil Robertson nousi täydellisen lyöntisarjan ammattilaiskilpatasolla suorittaneiden pelaajien joukkoon [8]. Robertsonista tuli myös kauden huipennuksessa yksi lajin maailmanmestareista ja hän on ensimmäinen australialainen, joka on tähän kyennyt. Finaalissa hävisi vaikeuksien jälkeen vahvan paluun tehnyt Graeme Dott erin 18–13 [9].

Turnaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Main tour[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ajankohta Turnaus Paikka Voittaja Hävinnyt finalisti Lukemat
6. – 13.9. Roewe Shanghai Masters Shanghai Englannin lippu Ronnie O'Sullivan Kiinan lippu Liang Wenbo 10–5
3. – 11.10. Royal London Watches Grand Prix Glasgow Australian lippu Neil Robertson Kiinan lippu Ding Junhui 9–4
23. – 30.12. The Masters Qualifying Sheffield Englannin lippu Rory McLeod Englannin lippu Andrew Higginson 6–1
5. – 13.12. Pukka Pies UK Championship Telford Kiinan lippu Ding Junhui Skotlannin lippu John Higgins 10–8
10. – 17.1. Pokerstars.com Masters Lontoo Englannin lippu Mark Selby Englannin lippu Ronnie O'Sullivan 10–9
25. – 31.1. Totesport.com Welsh Open Newport Skotlannin lippu John Higgins Englannin lippu Ali Carter 9–4
29.3. – 4.4. Sanyuan Foods China Open Peking Walesin lippu Mark Williams Kiinan lippu Ding Junhui 10–6
17.4. – 3.5. Betfred.com World Snooker Championship Sheffield Australian lippu Neil Robertson Skotlannin lippu Graeme Dott 18–13

Muita ammattilaisturnauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ajankohta Turnaus Paikka Voittaja Hävinnyt finalisti Lukemat
4. – 7.6. Wuxhou International Jiangsu Classic Wuxi Pohjois-Irlannin lippu Mark Allen Kiinan lippu Ding Junhui 6–0
29.11. Matchroom Premier League Norfolk Englannin lippu Shaun Murphy Englannin lippu Ronnie O'Sullivan 7–3
28. – 30.7. Pro Challenge 1 Leeds Skotlannin lippu Stephen Maguire Skotlannin lippu Alan McManus 5–2
31.8. – 1.9. Pro Challenge 2 Prestatyn Irlannin lippu Ken Doherty Englannin lippu Martin Gould 6–2
9. – 11.11. Pro Challenge 3 Leicester Englannin lippu Robert Milkins Englannin lippu Joe Jogia 5–3
16. – 18.2. Pro Challenge 5 Liverpool Englannin lippu Barry Hawkins Englannin lippu Michael Holt 5–1
25.3. Championship League Norfolk Hongkongin lippu Marco Fu Pohjois-Irlannin lippu Mark Allen 3–2

Seuraavat kaudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edelliset kaudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranking top 16[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[10] [11] [12]

Sij. Nimi Maa Ed. sij. MM 147
1 Ronnie O'Sullivan Englannin lippu 1 3 9
2 Stephen Maguire Skotlannin lippu 2 1
3 Shaun Murphy Englannin lippu 3 1 1
4 John Higgins Skotlannin lippu 5 2 5
5 Allister Carter Englannin lippu 7 1
6 Ryan Day Walesin lippu 8
7 Mark Selby Englannin lippu 4
8 Marco Fu Hongkongin lippu 14 1
9 Neil Robertson Australian lippu 10
10 Stephen Hendry Skotlannin lippu 6 7 9
11 Mark Allen Pohjois-Irlannin lippu 16
12 Joe Perry Englannin lippu 12
13 Ding Junhui Kiinan lippu 11 2
14 Peter Ebdon Englannin lippu 9 1 2
15 Mark Williams Walesin lippu 22 2 1
16 Mark King Englannin lippu 15

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Mirror Ronnie O'Sullivan wins Shanghai Masters to nag 22nd ranking title, 14. syyskuuta 2009
  2. ↑ Telegraph Neil Robertson wins Glasgow Grand Prix, 11. lokakuuta 2009
  3. ↑ BBC Sport Ding Junhui beats John Higgins in UK Championship final , 14. joulukuuta 2009
  4. ↑ Daily Mail John Higgins keeps his nerve to beat Ronnie O'Sullivan in deciding frame..., 13. joulukuuta 2009
  5. ↑ BBC Sport Mark Selby shocks Ronnie O'Sullivan at Masters final , 18. tammikuuta 2010
  6. ↑ Guardian John Higgins captures Welsh Open, 31. tammikuuta 2010
  7. ↑ BBC Sport Mark Williams beats Ding Junhui to win China Open title, 4. huhtikuuta 2010
  8. ↑ Blacpool Snooker Company Robertson Joins 147 Club 1. huhtikuuta 2010
  9. ↑ Helsingin Sanomat (Arkistoitu – Internet Archive) Neil Robertson voitti MM-snookerin ja liivirahaa , 4. toukokuuta 2010
  10. ↑ Chris Turner's SNOOKER ARCHIVE World Rankings
  11. ↑ Chris Turner's SNOOKER ARCHIVE World Professional Championship
  12. ↑ Chris Turner's SNOOKER ARCHIVE (Arkistoitu – Internet Archive) Maximum Breaks

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Snooker-kausi_2009–2010&oldid=22025117”