Slivicen taistelu
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Joukkojen komentosuhteet epäselvät, kolme rintamaa armeijaryhmää ja jokunen divisioona vastaa useita kymmeniä ellei satoja tuhansia miehiä. Tappioluvut eivät voi vastata todellisuutta eli lähteitä ja niiden kriittistä arviointia tarvitaan. |
Slivicen taistelu | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Osa toisen maailmansodan itärintamaa | |||||||
Muistomerkki Slivicen lähistöllä
| |||||||
| |||||||
Osapuolet | |||||||
Komentajat | |||||||
Carl Friedrich von Pückler-Burghauss (kaatui) | |||||||
Vahvuudet | |||||||
ei tiedossa |
7 000 sotilasta | ||||||
Tappiot | |||||||
60 kaatunutta |
1 000 kaatunutta | ||||||
Slivicen taistelu oli viimeinen Tšekkoslovakian alueella käyty suuri taistelu toisessa maailmansodassa. Se käytiin 11.–12. toukokuuta 1945 Slivicen kylän lähistöllä, kun Carl Friedrich von Pückler-Burghaussin johtama 7 000 sotilaan osasto, johon kuului muun muassa Kampfgruppe Wallensteinin ja SS-divisioona Das Reichin joukkoja, yritti murtautua Jevgeni Olesenskin johtamien partisaaniryhmien läpi antautuakseen yhdysvaltalaisille. Neuvostoliiton 1., 2. ja 4. Ukrainan rintaman joukkojen saavuttua avustamaan partisaaneja saksalaiset antautuivat 12. toukokuuta. Taistelussa kaatui tuhat saksalaista, 60 neuvostosotilasta ja 13 partisaania. 6 000 saksalaissotilasta joutui neuvostoliittolaisten vangiksi. Saksalaisten komentaja ampui itsensä. Taistelun muistoksi Sliviceen pystytettiin muistomerkki vuonna 1970.