Slipknot
Wikipedia
Slipknot |
||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Slipknot esiintymässä Mayhem-festivaaleilla 2008. Paul Gray (vas.), Jim Root, Joey Jordison ja Corey Taylor. |
||||||||||||||||||||
| Tiedot | ||||||||||||||||||||
| Toiminnassa: | 1995– | |||||||||||||||||||
| Tyylisuunta: | metallimusiikki | |||||||||||||||||||
| Tyylilaji: | Alternative metal Progressiivinen metalli Metalcore |
|||||||||||||||||||
| Kotipaikka: | Des Moines, Iowa, Yhdysvallat | |||||||||||||||||||
| Laulukieli: | englanti | |||||||||||||||||||
| Sivusto: | slipknot1.com | |||||||||||||||||||
| Jäsenet | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Entiset jäsenet | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Levy-yhtiöt | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Slipknot (kirjoitetaan joskus myös SlipKnoT) on yhdysvaltalainen, yhdeksänjäseninen, Grammy-palkittu alternative metal -yhtye.
Yhtye on kotoisin Des Moinesin kaupungista Iowasta ja se on perustettu vuonna 1995. Slipknot on tunnettu siitä, että sen jäsenet esiintyvät haalareissa ja naamarit kasvojensa suojana[1], lisäksi jokaisella jäsenellä on oma numeronsa.
Slipknot nousi julkisuuteen hitin "Wait and Bleed" siivittämänä ja lisäsi suosiotaan albumeilla Iowa ja Vol. 3 (The Subliminal Verses). Yhtyeen kappale "Before I Forget" on saanut Grammy-palkinnon.
Slipknot on saanut vaikutteita myös monista muista tyylilajeista, esimerkiksi heavy metalista, thrash metalista, industrialista ja jopa death metalista[1], jotka kuuluvat erityisesti rumpali Joey Jordisonin blast beateista ja kappalerakenteista. Corey Taylorin laulussa sekoittuvat huuto, murina ja tavanomaiset laulumelodiat.
Slipknot itse on ilmoittanut vaikuttajikseen muun muassa Black Sabbathin, Slayerin, Judas Priestin, Kornin, AC/DC:n, Kissin, Beastie Boysin ja Jimi Hendrixin.[2]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
[muokkaa] Alkuajat ennen esikoisalbumia (1996-1999)
Slipknot perustettiin syyskuussa vuonna 1995 Anders Colsefnin, Shawn Crahanin ja Paul Grayn työn tuloksena. Kolmikko oli tosin säveltänyt ensimmäisiä kappaleitaan jo vuonna 1993, mutta Crahanin työkiireiden vuoksi hanke kaatui[3]. Ennen kuin yhtye valitsi nimekseen Slipknot, se oli käyttänyt nimiä The Pale Ones, Pyg System ja Meld. Monet Mate. Feed. Kill. Repeat. -albumin lauluista ja osa myöhemmille albumeille lisätyistä kappaleista oli tehty jo näinä aikoina. Kyseisiä kappaleita olivat muun muassa "Slipknot", "Gently" ja "Fur". Kappaleet ovat myöhemmin tunnettu The Basement -sessioina.
Miehistönmuutoksia tuli jatkuvasti ennen yhtyeen ensimmäisen varsinaisen studioalbumin Mate. Feed. Kill. Repeat.:n julkaisua lokakuussa 1996. Kokoonpano albumilla oli:
- Brandon Darner: lyömäsoittimet (esiintyi vain Mate. Feed. Kill. Repeat.:n jälkeisissä konserteissa.)
- Anders Colsefni: laulu, lyömäsoittimet
- Donnie Steele: kitarat (lähti Slipknotista tultuaan levytysstudiossa uskoon. Mate. Feed. Kill. Repeat.:n promokuvat julkaistiin yhtyeen päästyä konsertoimaan, joten promokuvissa nähtiin yhtyeen uusi kitaristi Mick Thomson, mutta Donniesta julkaistiin kuitenkin myöhemmin promokuva, jossa Donnie oli Grouch-Troll -naamarissaan. Yhtyeen lyömäsoittaja Brandon Darner käytti myöhemmin samaa Grouch-Troll -naamaria.)
- Shawn Crahan: lyömäsoittimet (taustarummut)
- Joey Jordison: rummut
- Josh Brainard: kitarat (jätti Slipknotin perheen takia)
- Paul Gray: basso
Esikoisalbumin ilmestyttyä Slipknot lähti kiertueelle. Joey Jordison oli kuitenkin sitä mieltä, että yhtye tarvitsi soittajia. Donnie tuli uskoon pian tämän jälkeen ja pyysi tilalleen Mick Thomsonin entisestä yhtyeestään Body Pitistä. Jordisonin mielestä Slipknotin musiikki tarvitsi sampleja, ja hän kutsui kosketinsoittaja Craig Jonesin samplaajaksi (aluksi Jones oli kitaristi) sekä kitaraa ja kosketinsoittimia soittavan Josh Brainardin esiintymisiin. Parin konsertin jälkeen Jordisonin mielestä Slipknot tarvitsi laulajan, ja yhtye kutsui Stone Sour -yhtyeestä tutun Corey Taylorin laulaja Andersin Colsefnin sijaiseksi. Nyt Slipknotin kokoonpano oli vakiintunut: Josh Brainard soitti vain kitaraa ja Anders Colsefni vain lyömäsoittimia.
Varsin pian Colsefni huudahti eräässä konsertissa vihaisesti: "Tämä on viimeinen keikkani Slipknotin riveissä!". Anders lähti, mutta jatkoi musiikin tekemistä On a Pale Horse -nimisessä yhtyeessä, jossa soittivat Slipknotista tutut Paul Gray ja Shawn Crahan. Colsefnin tilalle otettiin Greg Welts.
[muokkaa] Slipknot ja Iowa (1999-2003)
Myöhemmin vuonna 1999 julkaistiin Slipknotin virallinen studiodebyytti, joka nimettiin yhtyeen mukaan Slipknotiksi. Tätä julkaisua ennen kokoonpanosta kuitenkin lähti lyömäsoittaja Greg Welts, joka korvattiin Chris Fehnillä. Albumia ennen kokoonpanoon liittyi myös DJ Sid Wilson. Tyyli oli tuolloin muuttunut jazzin, thrash metalin ja death metallin yhdistelmästä alternative metaliin, jossa thrash metaliin sekoitettiin kokeilevia ja melodisia sample- ja kosketinsoitinkulkuja, industrial-musiikkia ja rap-vaikutteita.
Slipknot-albumin digipackilla on myös kaksi kappaletta "Eeyore" ja "Get This", jotka edustavat tyyliltään enemmän grindcorea ja crust punkkia kuin Slipknotille muuten tyypillistä musiikkia.
Slipknot-albumin julkaisun jälkeen yhtye lähti kiertueille, joilla nähtiin yhtyeen uusi kitaristi James Root, joka oli aiemmin tunnettu myös Corey Taylorin toisesta yhtyeestä Stone Sour. Seuraavalla albumilla Craig Jones soitti myös koskettimet ja James Root kitaraa. Ensimmäiseltä albumilta hitiksi nousi kevyempää linjaa edustava "Wait and Bleed". Slipknot-albumia on myyty Yhdysvalloissa tuplaplatinaan oikeuttaneet kaksi miljoonaa kappaletta.
Seuraava julkaisu sai nimensä yhtyeen kotiosavaltio Iowan mukaan. Pian raskassoundisen Iowa-albumin ilmestymisestä yhtyettä alettiin syyttää saatanapalvonnasta. Saatanpalvontaväitettä aiheuttivat muun muassa nämä asiat:
- Pirun Vuohi kannessa ja Left Behindin videossa
- pentagrammi Shawn Crahanin maskin otsassa
- People = Shit laulussa Corey laulaa: "I'm sitting at the side of Satan"
- Myös The Heretic Anthem kappaleessa Corey laulaa "If you're 555 then I'm 666."
- Levy kestää 66 minuuttia ja kuusi sekuntia
Näistä syytteistä huolimatta yhtye itse kuitenkin kiistää saatananpalvonnan. Iowa teki yhtyeen tunnetuksi. Tunnetuimmiksi kappaleiksi muodostuivat "Left Behind", Resident Evil -elokuvastakin tuttu "My Plague" sekä myös "The Heretic Anthem" ja "People = Shit", jotka ovat nykyisinkin olennainen osa yhtyeen kappalelistaa konserteissa.
Slipknot julkaisi marraskuussa vuonna 2002 dvd:n Disasterpieces. Noin vuotta myöhemmin julkaistiin vielä toinen dvd Welcome To Our Neighborhood, joka oli uudelleenjulkaisu saman materiaalin VHS-versiosta.
[muokkaa] Uusi tyyli (2004-2007)
Vuonna 2004 julkaistulla kolmannella levyllä Vol. 3: (The Subliminal Verses) yhtye oli ottanut musiikkiinsa uudenlaisen linjan. Musiikki oli kyllä yhä progressiivista, ja sen alta paljastui jopa entistä aggressiivisempia rumpu- ja kitarakomppeja, mutta kokonaisuudessaan albumin tyyli ei enää ollut yhtä aggressiivista. Kappale "Before I Forget" voitti jopa Grammy-palkinnon. Myös muun muassa singlenäkin julkaistu "Duality" sai paljon huomiota osakseen kuten myös "The Nameless", "Pulse of the Maggots", "The Blister Exists", "Vermilion" ja viimeiseksi mainitun akustinen versio "Vermillion Pt. 2".
Jouluksi 2005 julkaistiin konserttialbumi 9.0: Live, jolla oli materiaalia Slipknotin yli 200 esiintymistä sisältäneeltä kiertueelta.
Lisäksi vuoden 2006 lopussa julkaistiin uusi Inside The Nine -dvd, joka sisältää muun muassa puolitoistatuntisen elokuvan yhtyeen kiertueesta. DVD:llä on myös henkilökohtaiset haastattelut jokaisesta yhtyeen jäsenestä ilman maskia.
[muokkaa] All Hope Is Gone (2008-)
Vuonna 2008 elokuussa ilmestyi viides studioalbumi All Hope Is Gone. Tyylilajeiltaan albumi on laajempi kuin edelliset, jotkin kappaleet ovat raskaita ja aggressiivisia, kun taas joissakin kappaleissa on täysin puhtaita lauluosuuksia. Albumilla on esimerkiksi akustinen balladi "Snuff", joka on ennemminkin Corey Taylorin ja James Rootin toisen yhtyeen Stone Sourin tyylille ominainen kappale. All Hope Is Gone sai hyviä arvosteluja eri tiedotusvälineissä ympäri maailmaa ja sen mainetta kasvatti varsinkin single Psychosocial, josta tehtiin myös musiikkivideo. Viimeisimmän musiikkivideon yhtye on tehnyt kappaleesta "Sulfur".
All Hope is Gone -albumin myötä Slipknot lähti myös Euroopan kiertueelle Machine Headin ja Children of Bodomin kanssa ja kesällä 2008 Slipknot kiersi Yhdysvaltoja Disturbedin kanssa.
Vuonna 2009 Slipknot voitti Suomen Emma-gaalassa Vuoden ulkomaisen artistin palkinnon yleisöäänestyksessä.
[muokkaa] Yhtye aggressiivisena esiintyjänä
Slipknot tunnetaan myös live-esiintymisistään, jotka olivat etenkin yhtyeen alkutaipaleella harvinaisen aggressiivisia. Muun muassa yhtyeen DJ Sid Wilson on ennen sytyttänyt itsensä tuleen lavalla. Wilson mursi myös molemmat kantapäänsä All Hope Is Gone -kiertueen avauskonsertissa hypätessään rumpujalustalta alas. Lyömäsoittaja Shawn Crahanilla on todettu lieviä mielenterveysongelmia ja hän on käyttäytynyt joskus hyvin väkivaltaisesti yhtyeen konserteissa.
[muokkaa] Kokoonpano
[muokkaa] Nykyinen kokoonpano
- #0 Sid Wilson – DJ, Efektit
- #1 Joey Jordison - rummut
- #2 Paul Gray – basso
- #3 Chris Fehn – lyömäsoittimet ja taustalaulu
- #4 James Root – kitara
- #5 Craig "133" Jones – samplet ja koskettimet
- #6 Shawn "Clown" Crahan – lyömäsoittimet ja taustalaulu
- #7 Mick Thomson – kitara
- #8 Corey Taylor – laulu
[muokkaa] Entiset jäsenet
- Anders Colsefni - laulu, lyömäsoittimet (1995–1997)
- Greg "Cuddles" Welts - lyömäsoittimet (1997)
- Quan "Meld" Nong - kitara (1995)
- Patrick M. Neuwirth - kitara (1989-1993)
- Donnie Steele - kitara (1995–1996)
- Josh Brainard - kitara (1995–1999)
[muokkaa] Naamarit
- Joey Jordison - Kabuki-naamio, All Hope Is Gone levyn myötä maski uudistui orjantappura "kruunulla".
- Sid Wilson - Robottimainen naamio, ennen pääkallonaamari ja kaasunaamari
- Paul Gray - Possunaamari, myöhemmin musta rautahampainen naamari
- Chris Fehn - Pitkänenäinen "pinokkio"-naamari vetoketjusuulla
- James Root - Jokerinaamari vetoketjusuulla, ennen pitkä leukainen maski osittain myös kovaa nahkaa.
- Craig "133" Jones - Musta jossa on nauloja ja vetoketjusuu
- Shawn "Clown" Crahan - Hopeinen klovninaamari jossa punaiset posket
- Mick Thomson - Ennen keltavihreä jääkiekkonaamari, sitten musta nahasta tehty naamari ja nykyään hopean värinen "rautanaamio"
- Corey Taylor - "Ilmeetön" naamari, uudistettu All Hope Is Gone levyn myötä
[muokkaa] Diskografia
[muokkaa] Albumit
- Slipknot (1999)
- Iowa (2001)
- Vol. 3: The Subliminal Verses (2004)
- 9.0: Live (2005)
- All Hope Is Gone (2008)
[muokkaa] Demot
- Mate. Feed. Kill. Repeat. (1996)
- Slipknot Demo (1998)
[muokkaa] DVD:t
- Welcome To Our Neighbourhood (1999)
- Disasterpieces (2002)
- Voliminal: Inside The Nine (2006)
[muokkaa] Singlet
- Wait And Bleed (2000)
- Spit It Out (2000)
- The Heretic Anthem (2001)
- Left Behind (2001)
- My Plague (2002)
- Duality (2004)
- Vermilion (2004)
- Before I Forget (2005)
- The Nameless (2005)
- The Blister Exists (2006)
- All Hope Is Gone (2008)
- Psychosocial (2008)
- Dead Memories (2008)
- Sulfur (2009)
[muokkaa] Videot
- Wait And Bleed (Animaatioversio) (1999) (Ohjannut: Atticus)
- Wait And Bleed Live (1999) (Ohjannut: Thomas Mignone)
- Spit It Out (1999) (Ohjannut: Thomas Mignone)
- Left Behind (2001) (Ohjannut: Dave Meyers)
- My Plague (2002) (Ohjannut: Matthew Amos ja Simon Hilton)
- Duality (2004) (Ohjannut: Tony Petrossian ja Marc Klasfeld)
- Vermilion Pt.1 (2004) (Ohjannut: Tony Petrossian ja Shawn Crahan)
- Vermilion Pt.2 (2004) (Ohjannut: Tony Petrossian)
- Before I Forget (2005) (Ohjannut: Tony Petrossian)
- The Nameless Live (2005) (Ohjannut: Shawn Crahan)
- The Blister Exists Live (2006) (Ohjannut: Shawn Crahan)
- Psychosocial (2008) (Ohjannut: Paul Brown)
- Dead Memories (2008) (Ohjannut: Paul Brown ja Shawn Crahan)
- Sulfur (2009) (Ohjannut: Shawn Crahan)
[muokkaa] Sivuprojektit ja vierailut
Slipknotin jäsenillä on paljon sivuprojekteja:
- Stone Sour (Corey Taylor, James Root)
- Murderdolls (Joey Jordison)
- To My Surprise (Shawn Crahan, Brandon Darner)
- On A Pale Horse (Josh Brainard)
- DJ Starscream (Sid Wilson)
- F.O.R. (Paul Gray)
- Closure (Corey Taylor, Mick Thomson)
- Painface (Josh Brainard)
- The Rejects (Joey Jordison)
- Project-X (Corey Taylor, Shawn Crahan, Anders Colsefni)
- Thunderbolt Gasoline (Chris Fehn)
- Dum Fux (Corey Taylor)
- SPC (Sid Wilson)
- Body Pit (Mick Thomson, Josh Brainard)
- Rock The Nation (Quan Nong,Shawn Crahan)
- Roadrunner United (Joey Jordison,James Root,Corey Taylor,Paul Gray)
- Anal Blast (Joey Jordison, Paul Gray, Mick Thomson)
- Korn (Joey Jordison)
- Ministry (Joey Jordison)
- Soulfly (Corey Taylor)
Vierailuita:
- Apocalyptica (Corey Taylor)
- Metallica (Joey Jordison)
[muokkaa] Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 Steve Huey: allmusic Slipknot Biography All Media Guide. Viitattu 26. helmikuuta 2007.
- ↑ AOL Music - Slipknot
- ↑ BlackGoat Viitattu 26. helmikuuta 2007.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Slipknot Wikimedia Commonsissa.- Viralliset kotisivut (englanniksi)
- Roadrunner Records -levy-yhtiön sivu (englanniksi)
- Slipknot MySpace-sivustolla (englanniksi) (englanniksi)
- Slipknot Last.fm-sivustolla (englanniksi)
| Jäsenet #0 Sid Wilson – #1 Nathan "Joey" Jordison – #2 Paul Gray – #3 Chris Fehn - #4 James Root - #5 Craig "133" Jones - #6 Shawn "Clown" Crahan - #7 Mick Thomson - #8 Corey Taylor Donnie Steele – Anders Colsefini – Greg "Cuddles" Welts – Josh Brainard |
| Albumit Slipknot – Iowa – Vol. 3: The Subliminal Verses – All Hope Is Gone |
| Muut julkaisut 9.0: Live Luettelo Slipknotin demoista |
| Sivuprojektit Stone Sour - Murderdolls - DJ Starscream - Roadrunner United - Korn - Ministry |

