Skåne

Wikipedia
Ohjattu sivulta Skoone
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Skånen maakunta
Vaakuna
Vaakuna
Sverigekarta-Landskap Skåne.svg
Valtio Ruotsin lippu Ruotsi
Pääalue Götanmaa
Lääni Skånen lääni
Pinta-ala
 – Maa 10 939,3 km²
Väkiluku 1 250 673
 – Tiheys 114,3 as./km²
Symbolit
 – Maakuntakukka Päivänkakkara
 – Maakuntaeläin Saksanhirvi
Väkiluvun ja maapinta-alan lähteenä Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluvun ajankohta 31.12.2011[1] ja maapinta-alan vuosi 1982.[2]
Päivänkakkara on Skånen maakuntakukka.
Saksanhirvi on Skånen maakuntaeläin.
Skånen, Blekingen ja Hallandin kihlakuntajako keskiajalla, jolloin maakunnat olivat osa Tanskaa.
Skånen kihlakunnat ja pitäjät vuonna 1865.
Skånelaista maanviljelysmaisemaa Kverrestadissa.
Skånen maankäyttö:
O maatalousmaata
O lehtimetsää
O havumetsää
O kaupunkeja
O hedelmänviljelyä ja puutarhoja.

Skåne tai Skoone[3] on yksi Ruotsin maakunnista. Se sijaitsee aivan eteläisimmässä Ruotsissa Götanmaan pääalueella. Skånen pinta-ala on 10 939,3 km².[2] Vuoden 2011 lopussa maakunnassa oli 1 250 673 asukasta,[1] joten väentiheys oli 114,3 asukasta neliökilometriä kohti.

Skåne on tiheästi asuttua. Maakunnassa asuu noin 13 prosenttia Ruotsin väestöstä, vaikka sen osuus Ruotsin pinta-alasta on alle 3 prosenttia.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skånen maisemille ovat ominaisia laajat, metsättömät ja tasaiset pelto- ja laidunaukeat, jotka tuovat mieleen Keski-Euroopan. Viljavan maaperänsä ja leudon ilmastonsa ansiosta Skåne on Ruotsin tärkeimpiä maatalousalueita. Skåne on hedelmällistä viljelysseutua edullisen ilmaston ansiosta. Alueella on hyvin merkittävää viljan, öljykasvien ja sokerijuurikkaan sekä vihannesten ja hedelmien viljelyä. Skånea onkin kutsuttu Ruotsin vilja-aitaksi. Alue on tunnettu myös hevosmaakuntana, koska kesäisin maakunnassa on runsaasti hevostapahtumia.

Kaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maakunnan suurin kaupunki on Malmö. Jo viikinkiajalla perustettu Lund on tunnettu yliopistokaupunki. Helsingborg on yksi pohjoismaiden vanhimmista kaupungeista; nimi mainitaan Tanskan kuninkaan 21. toukokuuta 1085 kirjoittamassa kirjeessä. Malmössä ja Helsingborgissa ovat suurimmat satamat. Juutinrauman yli Tanskaan on vilkas lauttaliikenne.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 800 Skåne liitettiin Tanskaan, johon se kuului lyhyitä väliaikoja lukuun ottamatta vuoteen 1658, jolloin se siirtyi Ruotsille Roskilden rauhassa monien sotien jälkeen. Skåne on tunnettu merkittävistä muinaismuistoistaan (mm. Uppåkran kylä), kuten lukuisista linnoista ja kartanoista sekä sadoista keskiaikaisista kirkoista ja muinaishaudoista. Maakunnan pitkästä historiasta kertovat yhtä lailla kivikautiset megaliittihaudat, pronssikauden suuret hautakummut, viikinkien monumentit kuin keskiaikaiset kirkot, linnanrauniot ja herraskartanotkin.

Murre[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skånelaiset eli skoonelaiset ovat säilyttäneet tanskaa muistuttavan murteensa, jota muut ruotsalaiset usein pitävät vaikeaselkoisena. Joissakin yhteyksissä murretta pidetään jopa erillisenä skoonen kielenä (ruots. skånska)[4]. Skånessa elää myös melko voimakas kotiseututunne, ja skånelaiset väittävät usein eroavansa muista ruotsalaisista ("uppsvenskar") kielellisin, kulttuurisin ja historiallisin perustein.[5]

Skåne ja Skandinavia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skåne on latinaksi Scania. Sanoilla Scania ja Skandinavia katsotaan olevan etymologisesti sama alkuperä.[6][7][8][9] Roomalaiset kutsuivat nykyisen Ruotsin eteläkärkeä Scaniaksi.[10] Tästä sanasta, tai sitä vastaavasta Scandiasta, katsotaan Skandinavia johdetun[8]

Kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skånen maakunta vastaa alueeltaan lähes täydellisesti Skånen lääniä, johon kuuluvat seuraavan luettelon mukaiset kunnat. Niistä Båstadin kunta ei kuitenkaan kuulu kokonaan Skånen maakuntaan, sillä tähän kuntaan kuuluva Östra Karupin seurakunta on osa Hallandin maakuntaa.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skånen maakunnan väestönkehitys 1910–2010
Vuosi Asukkaita
1910[11]
  
685 521
1920[12]
  
721 121
1930[13]
  
754 835
1940[14]
  
775 780
1950[15]
  
837 508
1960[16]
  
879 346
1970[17]
  
973 095
1980[18]
  
1 021 940
1990[19]
  
1 066 711
2000[20]
  
1 127 423
2010[21]
  
1 241 075
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB). Lähdeviitteet ovat vuosiluvun perässä.

Väestö lääneittäin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skånessa oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 1 250 673 asukasta, jotka asuivat kaikki Skånen läänissä.[1] Läänistä kuuluu osia myös muihin maakuntiin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Folkmängd i landskapen den 31 december 2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.7.2012. (ruotsiksi)
  2. a b Statistisk årsbok för Sverige 1984 (PDF) 1982. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.11.2012. (ruotsiksi)
  3. Kerkko Hakulinen ja Sirkka Paikkala: Pariisista Papukaijannokkaan: Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet, s. 174. Kotimaisten kielten keskuksen julkaisuja 172. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2013.
  4. http://www.lingvo.info/lf/sveda.php?kat=dia&lingvo=fi
  5. Valtiottomien kansakuntien ja vähemmistöjen portaali
  6. Haugen, Einar (1976). The Scandinavian Languages: An Introduction to Their History. Cambridge, Mass: Harvard University Press, 1976.
  7. Helle, Knut (2003). "Introduction". The Cambridge History of Scandinavia. Ed. E. I. Kouri et al. Cambridge University Press, 2003. ISBN 0-521-47299-7. p. XXII. "The name Scandinavia was used by classical authors in the first centuries of the Christian era to identify Skåne and the mainland further north which they believed to be an island."
  8. a b Olwig, Kenneth R. "Introduction: The Nature of Cultural Heritage, and the Culture of Natural Heritage—Northern Perspectives on a Contested Patrimony". International Journal of Heritage Studies, Vol. 11, No. 1, March 2005, p. 3: The very name 'Scandinavia' is of cultural origin, since it derives from the Scanians or Scandians (the Latinised spelling of Skåninger), a people who long ago lent their name to all of Scandinavia, perhaps because they lived centrally, at the southern tip of the peninsula."
  9. Østergård, Uffe (1997). "The Geopolitics of Nordic Identity – From Composite States to Nation States". The Cultural Construction of Norden. Øystein Sørensen and Bo Stråth (eds.), Oslo: Scandinavian University Press 1997, 25-71.
  10. Hislop, Dolores: Area agreed with Scandinavian settlers 1.1.2008. Paynesville Area Historical Society. Viitattu 8.10.2009. (englanniksi)
  11. I. Areal och folkmängd för särskilda förvaltningsområden (PDF) Folkräkningen den 31 december 1910. Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  12. Statistisk årsbok för Sverige 1921 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  13. Statistisk årsbok för Sverige 1930 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  14. Statistisk årsbok för Sverige 1940 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  15. Statistisk årsbok för Sverige 1950 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  16. Statistisk årsbok för Sverige 1960 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  17. Statistisk årsbok för Sverige 1970 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  18. Statistisk årsbok för Sverige 1981 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  19. Statistisk årsbok för Sverige 1992 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  20. Statistisk årsbok för Sverige 2002 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  21. Folkmängd i landskapen den 31 december 2010 9.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Skåne.