Skenningen sääntö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Skenningen sääntö (ruots. Skänninge stadga) on Ruotsin kuninkaan Mauno Ladonlukon vuoden 1284 herrainpäivillä antama asetus.

Skenningen säännössä annettiin tarkempia määräyksiä herrainpäivien kokoontumisesta, mutta samalla kuningas Mauno Ladonlukko – neuvoskuntansa ja miestensä kanssa – pidätti itselleen vallan päättää ja säätää sellaisista asioista, jotka kaipasivat oikaisua ja joista ei ennen ollut lailla säädetty. Tällä tavalla kuninkaalle tuli valta antaa säännöksiä taloudellisista ja hallinnollisista asioista sekä yleisen rauhan ylläpitämisestä samoin kuin myös lain selittämisestä.[1]

Tästä säännöksestä on tavallisesti katsottu Ruotsin kuninkaan taloudellisen lainsäädännön saaneen alkunsa.[1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Hakkila, Esko: ”Suomen Hallitusmuoto, 28 §”, Suomen tasavallan perustuslait, s. 115. Porvoo: Werner Söderström Oy, 1939.