Skalpeeraus
Skalpeeraus (engl. scalping < lat. scalpus 'päänahka') on toimenpide, jossa elävältä tai surmatulta viholliselta poistetaan päänahka tai osa siitä voitonmerkiksi. Intiaanit ovat tunnettuja tästä toimenpiteestä, joskin tapaa harjoittivat myös jotkin muutkin kansat, eivätkä kaikki intiaanikansat harjoittaneet sitä. Arkeologisten tutkimusten mukaan skalpeeraus oli vanha sodankäynnin perinne Amerikassa jo kauan ennen eurooppalaisten tuloa.[1] Vuodelta 1325 peräisin olevassa etelädakotalaisessa joukkohaudassa on yli 400 ihmisen jäännökset, joissa on skalpeerauksen merkkejä.[2]
Päänahkoja esiteltiin urotekojen merkkinä. Intiaaninaiset esittelivät kuivattuja ja puukehyksille pingotettuja päänahkoja usein myös tansseissa, joilla oli yhteyksiä hedelmällisyyden vaalimiseen. Päänahat hävitettiin usein voitonjuhlien jälkeen, mutta joitain on säilynyt.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Andersson, Rani-Henrik; Hämäläinen, Riku; Kekki, Saara: Intiaanikulttuurien käsikirja, s. 109. Gaudeamus, 2013. ISBN 978-952-495-284-2.
- ↑ Michael R. Haines, Richard H. Steckel: A Population History of North America 2000. Cambridge University Press. Viitattu 28.11.2014.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Skalpeeraus Wikimedia Commonsissa
