Sisu (pastilli)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisu on suomalainen makeispastilli, jota nykyään valmistaa Cloetta.

Sisun historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisun toi markkinoille vuonna 1928 turkulainen makeistehdas Tehdas-Osakeyhtiö Seres (myöhemmin Oy Seres Ab). Pastillin kehitystyön oli aloittanut vuotta aiemmin Sereksen kemisti Johan Ponkamo tarkoituksenaan löytää vastine ruotsalaisten Läkerol-pastilleille. Apuna hän käytti saksalaisesta kirjasta löytämäänsä arabikumia sisältäneiden viinikumitablettien ohjetta. Arabikumin ja lakritsin yhdistäminen koostumukseltaan sopivaksi pastilliksi osoittautui hankalaksi ja aikaa vieväksi työksi. Erikoinen Sisu-aromi syntyi vasta lukemattomien yritysten ja kokeilujen jälkeen. Sen koostumus oli – ja on edelleen – tarkkaan varjeltu salaisuus. [1]

Leafsisulogo.JPG

Sisun nimen keksijä ja nimen tarkka syntymähetki ovat hämärän peitossa. Todennäköisesti nimi syntyi Sereksen tehtaalla ryhmätyön tuloksena, kuten monet muutkin tehtaan tuotteiden nimet. Sisu oli selkeästi 1920-luvun muotitermi. Sisun pakkauksen ja logon kehitti Turun Kivipainossa työskennellyt, tuolloin 25-vuotias taiteilija Arnold Tilgmann (1912–1978). Sisun logo on säilynyt samanlaisena 1920-luvulta nykypäivään. Sana on logossa kirjoitettu vanhalla fraktuuralla ja näyttää nykyihmisestä pikemminkin sanalta ”Gifu”. [1] [2]

Sisusta tuli heti menestystuote. Sen takasivat osuva nimivalinta ja suomalaiseen makuun sopivat aromit. Sisu voitti heti myyntiin tultuaan vuonna 1928 Liègen kansainvälisillä elintarvikemessuilla kultamitalin. Sisun voittaman mitalin kuva sijoitettiin pastillirasian kanteen. Kuva onkin ollut rasiassa aina siitä lähtien. [1]

Sereksen tehdas sijaitsi vuonna 1928 Turussa Hämeenkadulla, josta valmistus siirtyi vuonna 1938 Rauhankadulle. Sereksen tehtaan omistivat Kaukopaasien ja Ponkamoiden suvut aina 1970-luvulle asti, jolloin se myytiin tupakkatehtaana tunnetulle Rettigille. Vuonna 1973 valmistui uusi moderni tehdas Auran kuntaan. Sisun omistajat sen sijaan ovat vaihtuneet: Rettig myi makeistoimintansa vuonna 1992 Huhtamäelle ja näin Sisu tuli osaksi Huhtamäen omistamaa Leafia.

Vuonna 1998 Sisu täytti 80 vuotta ja tapauksen kunniaksi julkaistiin Sisulla siitä selviää!-kirja, jossa kerrotaan Sisun historiasta. [2]

Vuonna 1999 Leaf siirtyi hollantilaisen CSM:n omistukseen. Nykyään Leafin ja Sisu-pastillin omistavat kansainväliset pääomasijoittajat CVC Capital Partners ja Nord Capital. Auran tehdas suljettiin 2013 ja tuotanto siirrettiin Cloettan muihin yksiköihin (Italiaan?).lähde?

Vuonna 2015 Sisu-pastillirasiaa uudistetaan yleisökilpailun avulla. [2]

Sisun mainonta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyvin vähäisellä mainonnalla Sisu-pastillista kasvoi 1930-luvulla suomalaisten suursuosikki. Pastillia suositeltiin erityisesti laulajille, puhujille ja tupakoitsijoille, käytännössä se oli suosittu hengityksen raikastaja ja yskänpastilli. 1950- ja 60-luvuilla Sisun mainoksia näkyi lähinnä paikallisessa lehdistössä, toisinaan valtakunnallisissa lehdissäkin, kuten Suomen Kuvalehdessä. Samoja mainoskuvia käytettiin vuodesta, ja jopa vuosikymmenestä toiseen. [1]

Mainonnassa alkoi 1970-luvun puolivälissä uusi aika, kun Sisua alettiin markkinoida televisiokampanjoilla. Klassikon asemaan nousseen ”Alussa oli suo, kuokka ja Jussi” -mainoksen loi mainostoimisto Lintas. Mainoksesta tuli heti yleisön suursuosikki, jota esitettiin silloin tällöin vielä 1980-luvullakin. Sillä oli tiettävästi pitkään hallussaan ennätys Suomen useimmin esitettynä televisiomainoksena.[1]

1990-luvun alussa, Rettigin omistuksessa, Sisun markkinointi liittyi vahvasti jääkiekkoon. Televisiomainoksissa oli otteita Suomen_jääkiekkomaajoukkueen otteluista ja kaiksissa liigatason jäähalleissa aloitusympyröiden sisään oli maalattu Sisun logo. Vuonna 1992 Rettigin ja Huhtamäen vaihtokaupassa Leaf sai omistukseensa Sereksen. Myös Leaf jatkoi jääkiekkoteemalla. Sisun jääkiekkokampanja huipentui Suomen saavuttamaan jääkiekon maailmanmestaruuteen keväällä 1995. Sisu-jääkiekkokortit tulivat Suomeen vuonna 1993 ja niitä valmistettiin vuoteen 1996 asti. [1]

Kun Sisu vuonna 1998 täytti 70 vuotta, juhlavuoden mainoksissa nähtiin vuorikiipeilijä Veikka Gustafsson. Gustafsson oli vuoden 1997 lopulla yhdessä Patrick Degermanin kanssa kiivennyt ensimmäisenä yhdelle Etelämantereen korkeimmista huipuista. Vuori sai nimekseen Mount Sisu eli Sisuvuori. [1]

Sisun markkinointi on kesän 2002 Horna-lanseerauksen jälkeen liitetty kiinteästi osaksi rockfestivaaleja. Sisu alkoi vuoden 2007 aikana sponsoroida Vaasassa vuonna 2004 perustettua suomenruotsalaisista, 16–17-vuotiaista nuorista muusikoista koostuvaa power metal -yhtyettä Sturm und Drangia. [1]

Sisu Xylitol -pastilleja

Sisun eri maut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1970-luvun vaihteessa tuotiin markkinoille Sisun sorbitolilla makeutettu versio. Pastillia ehdittiin jo myydä sokeroimattomina, mutta säännösten mukaan sorbitolilla makeutettua tuotetta ei saanut mainostaa sokerittomana. Siksi käyttöön oli otettava uusi sana Sokton. 1970-luvun alussa myyntiin tulivat ensin sokeriton Sisu ja pian myös ksylitolilla makeutettu versio, jota kehiteltiin yhdessä Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen kanssa.

Ensimmäinen Leafin valmistama Sisu-uutuus oli 1994 lanseerattu Salmiakki-Sisu, joka nousi heti Suomen myydyimmäksi salmiakkipastilli. Sokeri-Sisun valmistus lopetettiin vuonna 1998[1]. 2000-luvulla Sisusta on alettu valmistaa useita uusia makuja. Sisu Horna poikkesi aiemmista Sisu-tuotteista koostumukseltaan ja pakkaukseltaan - sitä myydään pienissä paperipusseissa. Sisu Horna on makeutettu sokerilla. Juhlavuoden 2008 uutuus oli lakritsinmakuinen ja hiilenmusta Sisu Sysi. [1]

Vuonna 2008 myynnissä oli kuusi erilaista Sisu-rasiaa: Sokton, Xylitol, Salmiakki, Xylitol Salmiakki, Raikas ja Sysi. Sisu Hornaa myytiin pusseissa. Sisua myytiin vuodessa yli 11 miljoonaa pakkausta ja myydyistä pastilleista yli kuudesosa oli Sisu-merkkisiä. [1]

Vuonna 2015 myynnissä on Sisu Horna-pussi ja kahdeksan erilaista Sisu-rasiaa: Xylitol Salmiakki(josta on kaksi kokoa, 70g ja 36g), Kekäle, Kipinä, Sokton, Sysi Xylitol, Sokeriton, Xylitol ja Raikas Sokeriton ja kaksi erilaista purukumipussia: Sisu Raikas Terva ja Sisu Salmiakki. [3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k Rauno Lahtinen: Sisulla siitä selviää. Jyväskylä: Atena Kustannus Oy, 2008. ISBN 978-951-796-519-4.
  2. a b c sisulla.fi/historia Cloetta. Viitattu 13.4.2015.
  3. sisulla.fi/tuotteet Cloetta. Viitattu 13.4.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]