Sisalagaave
Wikipedia
Sivulta puuttuu | Sisalagaave | ||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||||
| Agave sisalana Perrine |
||||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||||
 Sisalagaave Wikispeciesissä |
Sisalagaave (Agave sisalana) on monivuotinen agaavejen (Agave) sukuun kuuluva kasvi. Sen lehdet, joista kuidut irrotetaan, kasvavat noin 1-1,5 m:n mittaisiksi. Sisal on väriltään vaalea, voimakaskiiltoinen ja karkea kuitu, jota käytetään narujen ja köysien raaka-aineena. Hennequenia on sisalin kaltainen lehtikuitu.
Sisalia tapaa arkikäytössä kissojen raapimispuiden päällysteenä.
Sisalian käyttö romahti 1960-luvun lopussa keinokuitujen yleistymisen myötä. Perinteisen sisalintuotantomaan Tansanian tuotanto väheni 200 000 tonnista alle kymmenesosaan.[1] 2000-luvulla sille on keksitty uusia käyttöjä esimerkiksi lasikuidun tilalla. Suurimmat tuottajamaat ovat nyt Brasilia (120000 tonnia), Tansania (30 000) ja Kenia (25 000).[2]
