Keski-Aasia
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. |
.svg)
Keski-Aasia on osa Aasiaa, ja se ulottuu lännessä Kaspianmerelle, idässä Kiinaan, etelässä Afganistaniin ja pohjoisessa Venäjälle. Alueen tarkempia määritelmiä on useita. Keski-Aasia yhdistetään historiallisesti nomadikansoihin, ja sen läpi kulkee Silkkitie. Siksi se on ollut kohtauspaikka ihmisille, tavaroille ja ajatuksille Euroopan, Länsi-Aasian, Etelä-Aasian ja Itä-Aasian välillä.
Sisällysluettelo |
Määritelmät[muokkaa]
Ajatuksen Keski-Aasiasta erillisenä alueena esitti Alexander von Humboldt vuonna 1843. Siitä on myös käytetty nimitystä Turkestan.
Nykyään kaikkiin Keski-Aasian määritelmiin sisältyvät seuraavat viisi entistä neuvostotasavaltaa: Kazakstan, Kirgisia, Tadžikistan, Turkmenistan ja Uzbekistan. Tämä onkin tiukin määritelmä Keski-Aasialle. Muita usein mukaan luettavia alueita ovat Mongolia, Afganistan, Pakistanin pohjois- ja länsiosat, Iranin koillisosa, Kashmir, ja joskus Kiinan länsiosa (Xinjiang) ja eteläinen Siperia.
Unesco on määritellyt alueen ilmaston mukaan ja näin selvästi laajemmaksi. Sen mukaan Keski-Aasiaan kuuluvat neuvostotasavaltojen lisäksi Mongolia, Tiibet, Pohjois-Iran (Golestan, Pohjois-Khorasan ja Razavi Khorasan -provinssit), Afganistan, Pakistanin Gilgit-Baltistan ja Luoteisprovinssi, Kashmir ja Ladakh (Intia), sekä keski-itäinen osa Venäjää.
Keski-Aasia voidaan määritellä myös etnisten ryhmien mukaan niin, että sen alkuperäisasukkaita ovat itäiset turkkilaiset kansat, itäiset iranilaiset kansat sekä mongolit. Näitä alueita ovat uiguurien asuttama Kiinan Xinjiang-provinssi, turkkilaisten kansojen asuttamat osat Siperiaa, neuvostotasavallat sekä Afganistanin maakunnat Balkh, Jowzjan, Faryab ja Sar-e Pol. Afganistan kokonaisuudessaan, Pakistanin pohjoisosat ja Kashmirin laakso voidaan sisällyttää myös määritelmään. Näiden lisäksi alueeseen kuuluvat vielä Tiibet ja Ladakhi.
Valtiot[muokkaa]
| valtio | pinta-ala (km²) | asukasluku | väestötiheys per km² |
pääkaupunki | valtiomuoto | viralliset kielet | valuutta |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Kazakstan |
2 724 900 | 16 004 800 | 6 | Astana | tasavalta | kazakki, venäjä | tenge |
 Kirgisia |
199 900 | 5 482 000 | 27 | Bishkek | tasavalta | kirgiisi, venäjä | som |
 Tadžikistan |
143 100 | 7 349 145 | 51 | Dushanbe | tasavalta | tadžikki , venäjä | somoni |
 Turkmenistan |
488 100 | 5 110 000 | 10 | Ashgabat | tasavalta | turkmeeni | manat |
 Uzbekistan |
447 400 | 27 606 000 | 62 | Tashkent | tasavalta | uzbekki | som |
Toisinaan mukaan luetut valtiot ja alueet[muokkaa]
| valtio tai alue | pinta-ala (km²) | asukasluku | väestötiheys per km² |
pääkaupunki | valtiomuoto | viralliset kielet | valuutta |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Afganistan |
647 500 | 31 889 923 | 49 | Kabul | tasavalta | pašto, dari | afgani |
 Pakistan |
803 940 | 168 925 500 | 210 | Islamabad | tasavalta | englanti, urdu | Pakistanin rupia |
 Mongolia |
1 564 116 | 2 736 800 | 2 | Ulan Bator | tasavalta | mongoli | tugrug |
 Kiina - Xinjiang |
1 660 000 | 21 586 300 | 13 | Urumqi | kiina, uiguuri | renminbi | |
 Venäjä - Siperia |
13 000 000 | 36 000 00 | 4 | Novosibirsk | venäjä | rupla |
Historia[muokkaa]
 |
Tämä artikkeli tai sen osio loppuu kesken ja tarvitsee laajennusta. |
Venäjä valloitti suuremman osan Keski-Aasiaa vähitellen 1800-luvun loppupuolella. Venäjän vallankumouksen jälkeen alueelle perustettiin Neuvostoliittoon kuuluneet Kazakstanin, Uzbekistanin, Turkmenistanin, Tadžikistanin ja Kirgisian sosialistiset neuvostotasavallat. Ne itsenäistyivät vuonna 1991 Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä.
Maantiede[muokkaa]
|
|
Tämä artikkeli tai sen osio loppuu kesken ja tarvitsee laajennusta. |
Kulttuuri[muokkaa]
Keski-aasian kulltuuriin kuuluu olennaisesti puuvillan viljely.
Väestö[muokkaa]
|
|
Tämä artikkeli tai sen osio loppuu kesken ja tarvitsee laajennusta. |
Kielet[muokkaa]
Entisten neuvostotasavaltojen kansalaisten kielistä valtaosa kuuluu turkkilaisten kielten ryhmään. Turkmeenia, joka on sukua turkin kielelle ja kuuluu oguusilaiseen ryhmään, puhutaan lähinnä Turkmenistanissa sekä sen lisäksi muun muassa Iranissa ja Afganistanissa. Kazakki, kirgiisi ja tataari kuuluvat kiptšakkilaiseen ryhmään. Kazakkia ja kirgiisiä puhutaan Kazakstanissa, Kirgisiassa, Tadžikistanissa ja Venäjällä sekä muun muassa Afganistanissa ja Xinjiangissa. Tataaria puhutaan eniten Venäjällä. Itäturkkilaiset kielet uzbekki ja uiguuri ovat käytössä Uzbekistanissa, Tadžikistanissa, Afganistanissa ja Xinjiangissa.
Venäjää puhutaan Venäjän ja Ukrainan lisäksi lingua francana entisissä neuvostotasavalloissa. Mandariinikiinalla on vastaava asema Sisä-Mongoliassa, Qinghaissa ja Xinjiangissa.
Turkkilaiset kielet kuuluvat suurempaan, joskin kiisteltyyn, altailaisten kielten kielikuntaan. Siihen kuuluu myös mongolia, jota puhutaan Mongolian lisäksi Sisä-Mongoliassa, Burjatiassa, Kalmukiassa ja Tuvassa.
Iranilaisista kielistä alueella puhutaan paštoa (Afganistanissa ja Luoteis-Pakistanissa) sekä useita pienempiä kieliä (kuten šugnania, mundžania, Iškašimia, sarikolia, vahania, jagnobia ja osseettia). Näiden itäiranilaisten kielten lisäksi alueella puhutaan myös persian kielen eri muotoja, kuten daria (Afganistanissa), tadžikkia (Tadžikistanissa) ja juutalaistadžikkia.
Tiibetin kieltä puhutaan Tiibetissä sekä Qinghaissa, Sichuanissa ja Ladakhissa. Intian ja Pakistanin pohjoisalueilla puhutaan indoarjalaisia kieliä kuten kašmiria. Xinjiangissa ja Afganistanissa on aikoinaan puhuttu indoeurooppalaisiin kieliin kuuluvia tokaarilaisia kieliä, mutta ne ovat kuolleet sukupuuttoon.
